Hesari ja Yle kirjoittelivat tuossa keväällä / alkukesästä juttuja miten ”Live like a local” -tyyppinen matkailutrendi on yhä suositumpi tapa kokea ja nähdä paikkoja. Artikkeleissa kuvattiin, miten matkailijat haluavat yhä enemmän nähdä sitä ihan oikeaa paikallista elämää, arkisia asioita, niitä juttuja, jotka ovat paikallisille itsestään selvyyksiä. Ilokseni havaitsin, että olemme jo useamman vuoden toteuttaneet melkolailla oppikirjamaisesti kyseistä trendiä. Täysin tietämättöminä siitä, että olisimme jonkinlaisia early adaptereita tällä saralla. Tässä kohtaa olisi toki siistiä kuitata, että matkailukäyttäytymistämme on ohjannut pelkästään ideologia, mutta tosiasia on, että rahalla on ollut suuri merkitys siihen, miten tähän on ajauduttu. Koska rahaa ei ole rajattomasti, eikä edes runsaasti käytettävissä, on sillä mitä reissatessa painottaa, aika iso vaikutus siihen, kuinka usein ja minne pääsee lähtemään. Ottamalla reippaasti edukkaamman majoituksen, syömällä muovituolimestoissa ja tutustumalla paikkoihin paikallisten avustuksella säästää pitkän pennin seuraavia reissuja varten.
Ja onneksi en nyt mikään varsinainen resortti- tahi all inclusive -ihminen olekaan, joten en koe mitenkään erityisesti jääväni paitsi mistään. Olen aikuisen elämäni aikana ollut yhden kerran pakettimatkalla (ensimmäinen Thaimaan reissuni, johon päädyin sattumien kautta lähtemään loppujen lopuksi yksin) ja se on riittänyt. Ei ole minua varten nuo reissut.
Meillä (loma)reissuja tulee vuodessa 4-6 riippuen vähän siitä, mitenkä joulunpyhät asettuu. Jos asettuu hyvin, kuten esimerkiksi tänä vuonna, koitamma päästä myös jouluna jonnekin vähän pidemmälle, koska rahan lisäksi myös lomapäivät ovat palkkatyöläisellä rajatut. Joten hyvänä vuonna menee niin, että käymme reissussa syksyllä, jouluna ja keväällä. Näistä tuo kevään reissu on melkein aina viikko tai kaksi Alpeilla hiihtämässä. Muut vaihtelee vähän fiilksen mukaan. Euroopan viikonloppuja yritetään käydä tuon lisäksi 2-3 per vuosi, vähän rahatilanteen mukaan.
Lennot
No mitenkä ne matkailueurot sitten sijoitetaan, jotta tuottosuhde on mahdollisimman korkea? Huomaan, että homma toistuu aina samalla tavalla (paitsi tuo hiihtäminen, mutta palaan siihen joskus toisten). Keksimme jonkun kohteen, jossa haluamme käydä ja sen jälkeen alamme (tai siis minä alan) selvittää, kuinka sinne pääsee mahdollisimman halvalla ja kuinka pienellä budjetilla siellä voi tulla toimeen. Halpojen lentojen löytämistä helpottaa se, että loma-aikamme eivät ole sidottuja koulujen loma-aikoihin (paitsi tuo joulu tietty) ja molemmilla on niin helmi työnantajat, että joustoa loman pitämisajankohtaan ja aloituspäiviin on käytännössä rajattomasti. Joten voimme aina lentää ns. halpoina päivinä. Toki tämä tarkoittaa varsinkin kaukolennoilla yleensä vähintään yhtä vaihtoa, mutta usein näissä säästää satasia ja kahdelta hengeltä säästö on jo aika iso. Ja onhan se loungeissa seitin ohuiden pk:den vetäminen tavallaan ihan jees. Pääsee lomatunnelmaan. Eli kannattaa hankkia Diners tai Amex jo pelkästään tätä käyttöä varten.
Halpojen lentojen kalasteluun olen todennut parhaimmaksi Facebookin lentoaiheisetryhmät; Halvat lennot, ParisRio, Lentodiilit ja mitä näitä nyt on. Lisäksi tietty Norwegianin alet ovat aika lyömättömiä, varsinkin Euroopan sisäisillä matkoilla. Iceland Air on myös hyvä vaihtoehto Atlantin ylityksille ja Islanti on aivan ehdoton stop-over paikka,jos siihen vaan on mahdollisuus. Noilla pidemmilla lennoilla kannattaa olla tarkkana matkatavatoiden hinnoittelun kanssa; hintaa heilahta helposti reilu satku lisää, jos niistä joutuu erikseen maksamaan.
Majoitus
Sen jälkeen kun Airbnb yleistyi, olemme käytänössä käyttänee vain sitä. Poikkeuksena joudun manitsemaan loppukesän Tukholman reissun, koska siellä meillä on ihan oikea hotelli(!) ja jopa keskustasta. Mutta noin muuten. Ja valitsemme käytännössä aina huoneen, emme siis todellakaan mitään hienoa asuntoa tai taloa jostain uber-kalliilta mestalta. Ja kertaakaan ei olla jouduttu pettymään. Päinvastoin. Pari kertaa on pitänyt ihan tirauttaa itkut lähtiessä, kun isäntäperhe on ollut vaan niin ihana ja symppis.
Edukkaiden majoitusten käyttäminen vaatii tietysti vähän perehtymistä kohteen sijaintiin ellei se ole entuudestaan tuttu, koska monesti kuvaukset ovat, noh, ehkäpä vähän optimistisia sijainnin suhteen. Varsinkin isoihin kaupunkeihin mennessä kannattaa käyttää aikaa siihen, jotta varmistaa, että alue on turvallinen. Mainitsen nyt vaikka SF:n, jossa keskeiseltäkin näyttävä sijainti voi oikeasti olla aivan hasardi, ellei tiedä mistä ottaa. Samoin kuin Aasiaan mennessä kandee vähän Googlata, mitä paikasta sanotaan (puolueettomasti). Olemme itse joutuneet kerran umpi homeiseen hotelliin, jonka piti olla kaikin puolin ok ja loistavalla sijainnilla. Tämä siis ihan perinteisessä turistirysässä Ao Nangissa, johon menimme sukeltelemaan jokunen vuosi sitten.
Oleminen
Majoituksen lisäksi paikan päällä käytetyt eurot on tietenkin se, joka nielaisee melko suuren osa matkabudjetista, joten tästäkin syystä oma keittiö, edes pieni sellainen on aina iso säästö, koska jatkuva ulkona syöminen on paitsi kallista, myös loppupeleissä hieman puuduttavaa, varsinkin jos on pidempään reissussa. Itse koitamme paikan pällä käyttää mahdollisimman paljon paikallisten yrittäjien palveluita; syödään muovituolimestoissa ja hodarikärryistä, ostetaan ruuat siitä intialaisten pitämästä marketista Whole Foodsin tai 7-11:n sijaan, käydään hieronnassa, vuokrataan pyörät, käydään sukeltamassa ja mitä näitä nyt on. Tällöin saa edes vähän oikeutustaan niille lentomaileille, kun pyrkii jättämään euroja paikallisen talouden tukemiseen.
SANNA R. 