Tammikuun tilinpäätös (ja budjetti)

Niin kuin tuolla aiemmin kirjoittelin, tein useiden muiden ylevien uudenvuodenlupausten kanssa myös päätöksen olla ostamatta mitään vaatetta tai vaatteisiin verrattavaa tavaraa. Nyt joudun kyllä myöntämään, jotta en kuollaksenikaan muista, kuinka pitkään lupasin olla ostelematta, mutta voin varmaan lisätä aikamääreen vaikka tässä kohtaa; olkoon ensimmäinen välitarkistusetappi juhannuksen kohdalla eli siihen saakka (ainakin) pidättäydyn kaikenlaisen tavaran ostoskelusta (ellei sitten ole ihan pakko ja hyvää selitystä). Luonnonvarojen kulutuksen lisäksi minua kiinnostaa tässä ostolakossa myös puhdas taloudellinen vaikutus ja varsinaisen seurannan ajattelin rakentaa sitä kautta, koska kiinnostelee oikeasti nähdä, kuinka paljon tuo kuukausitasolla vaikuttaa.

Aiemmin laskeskelin, jotta ruokaan ja muihin huvituksiin pitäisi riittää tonni kuussa, mutta samaan syssyyn muistin, jotta eipäs riitäkään näin alkuvuodesta, koska kaikki isohkot laskut tulevat kuitattavaksi mukavasti tammi-helmikuussa. Ja ei pettänyt tämä oletus tänäkään vuonna. Tulivat kyllä.

Tammikuu on nyt taputeltu ja jos budjetti oli sen tonni, niin yli meni jotta heilahti. Hyvin reilusti tuplat. Mutta minulla on selitykset (ja kohtuu hyvät vielä).

Seuranta on helppoa, koska maksan ihan kaiken luottokortilla. Kuun lopussa homma vaan Exceliin ja totuutta silmiin.

Ruokaan ja matkalippuihin on mennyt noin 525 €, muuhun toimintaa 860 € (tämän lisäksi jumppaklubin jäsenyys 960 €).  Tuo other stuff  näyttäisi jakautuvan aikalailla näin:

  • koirien ruuat ja uusi Flex 150 €
  • uusi blenderi (vanhasta tuli toimintasavu ulos) 200 €
  • Alko sekä erinäisiin ravitsemusliikkeisiin käytetyt eurot 315 €
  • Palkkarit Aminopörssistä 73 €
  • lentoparkki 50 €
  • lounaita ja muuta 80 €

Nopea tarkastelu osoittaa ainakin sen, jotta meidän taloudessa ei ollut tipaton tammikuu. Tuossa toki on kaverien häälahja, mutta summa jää silti liki 250 euroon, joten onhan siinä saanut kaataa.  Mutta mitään vaatetta tai tavaraa en ostanut. Koirien talutin oli pakko hankkia, koska entinen meni poikki, samoin kuin tuo blender on ollut rikki siitä lähtien, kun sen maapähkinävoihommissa poltin. Eli vaikka ylitys on iso, olen silti sitä mieltä, jotta melko onnistunut kuukausi.

Helmikuussa olen jatkanut samaan malliin, sillä erotuksella että korkki laitettiin tuon tammikuun rellestämisen jälkeen nyt hetkeksi kiinni. Sneak peakina todettakoon, jotta yllättäviä hankintoja olen tällekin kuulle saanut. Toki semi-pakollisia, kuten uusi kypärä mäenlaskuhommiin sekä aurinkokapselit, joille todellakin toivon olevan kuukauden päästä tarvetta.

Mutta jotenkin kuulkaa ihanan tyydyttävää tämä, jotta ei tavallaan saa ostaa mitään. Ei tarvitse miettiä koko asiaa. On vaan.

Kuvahaun tulos haulle save money meme

Paras säästövinkki ikinä – älä osta

Olen vähentänyt kaikenlaista turhan kuluttamista jo vuoden tai pari ja tulokset alkavat pikkuhiljaa näkyä sekä omassa ajattelutavassa, että tilin saldossa. Toki toissa kesänä tehty asuntokauppa asetti talouden aikalailla uuteen uskoon, kun siinä missä aikaisemmin maksoimme asumisesta 900€/kk (laina + vastike), ovat kulut nykyään noin 50% isommat, joten kulutustottumuksia on ollut vähän pakkokin tarkastella.

Aikaisemmin ostin melko paljon. Kuukausittain paketteja erinäisistä verkkokaupoista ja siihen päälle vielä ysmyt, mid season alet ja mitä näitä nyt on. Reissussa saatoin helposti polttaa 3k ihan vaan vaateostoksiin ja normikuukausina meni sellaista 400 – 600€. Ei niin mitään järkeä. Jotenkin vaan en keksinyt kulmaa, joka olisi ollut itselle riittävän motivoiva ylittämään shoppailun tuoman nautinnon. Kunnes yhtenä päivä valkeni (tai varmaan pikkuhiljaa ymmärtäen), mutta kuitenkin; ekologisuus. Ja etenkin ruuan tuotannossa myös eettisyys. Nykyään, pohdiskellessani ostopäätöstä, annan mieleni viivähtää hetken kyseisen artikkelin tuotantokuormituksessa ja kas, aika helposti jää ostamatta. Ruuan suhteen voin suositella samaa; kun alkaa tehdä mieli Parmesan-juustoa, niin annapa ajatuksesi viivahtaa hetki tässä artikkelissa. Aivan. Aika vähän tekee enää mieli normaalilla empatiakyvyllä varustetun ihmisen rapsuttaa juustoa pastan päälle. Meillä ei ole ollut ko. alueen juustoja tuon artikkelin julkaisun jälkeen. 

Mutta siihen varsinaiseen aiheeseen eli mitä aion tehdä tämän asian eli ostamisen vähentämisen ja sitä kautta säästämisen kanssa vuonna 2019? Alan lakkoon. Pistän vaatteiden, kenkien, laukkujen, korujen ja kodin esineiden hankkimisen katkolle nyt alkuunsa ainakin puoleksi vuodeksi ja tarkastelen tilannetta tämän jälkeen uudelleen juhannuksen tienoilla. Sen verran joudun lakostani joustamaan, jotta hankin uuden kypärän mäenlaskuhommiin. Sitä en ehtinyt tänä vuonna tehdä ja vanha on oikeasti uusittava, koska sen turvallisuusaspekti on nolla. Toivon löytäväni sen nyt joulun alesta. Mutta muuten en aio ostaa ennen kesäkuun loppua yhtään mitään. En edes alusvaatteita tai sukkia, koska niitäkin minulla on valehtelematta varmaan liki sata. Molempia, ei yhteensä.

Ja lakkoilu ei siis koske pelkästään uusien tavaroiden hankintaa, vaan yhtälailla pannassa on myös käytetty roina . Olen jo useamman vuoden koittanut ostaa kaiken mahdollisen Facebookin kirppiksiltä ja aika hyviä hankitoja sieltä tehnytkin, mutta fakta on se, jotta jos rahaa haluaa säästyvän, pitää ne 600 euron veskat jättää sinne kirppiksille, vaikka alle puoleen hintaan kaupan taksasta saisikin.

Mutta jotta motivaatio kestää, tarvitaan lukuja. Menojen seuranta on sinällään helppoa, koska maksan aivan kaiken yhdellä kortilla, koska pisteet. Ruokakulut meillä on melkolailla vakioituneet; Lidl kuittaa aika tarkkaan 500€/kk meidän taloudelta. Ja siinä on sitten kaikki. Paitsi kauramaidot, ne joudutaan hakemaan Ässästä, koska Lild ei niitä ainakaan vielä toistaiseksi tarjoile. Tämän lisäksi menee koirien safkoihin, bussilippuun, satunnaisiin apteekkikäynteihin, Alkoon, joskun baariin ja sen semmoisiin, yhteensä sen verran, että kuukauden korttilasku ei ole käytännössä ikinä alle 1000€, vaan ennemminkin aika paljon yli. Ja tämä on nyt se osa-alue mihin ajattelin puuttua; tammikuusta lähtien luottokorttilaskuni ei saa ylittää tuota tuhatta euroa kuukaudessa. Poikkeuksen asettaa tietty se, että jos hankitaan jotain isompaa kuten lentoja tai muuta pakollista, joka ei ole lakkoilulistallani, mutta noin niin kuin isossa kuvassa. 

Joten tällä, joskin hieman löysällä matematiikalla ja jonkinlaisella turvapuskurilla, pitäisi kuukausittaisen kulutuksen ulkopuolelle jäävän summan olla omalta osaltani noin 800 euron luokkaa. Tähän summaan olen huomioinut pienen joustovaran tuon tonnin päälle, sekä vuokratulojen verot, jotka joudun maksamaan ”omasta pussista” kun tuon sijoitusasnunnon tulot ei riitä lainan ja vastikkeen jälkeen niitä kattamaan. Eli tuon pitäisi jäädä silleen helposti. Vähän kyllä hämmästelen, että jos helposti pitäisi jäädä, niin mihin hittoon olen hassannut rahojani, koska mitenkään vimmatusti en ole mitään omasta mielestäni hankkinut. Joten vaikka kaikki ostot kortilla näkyykin, on jatkossa ratsattava myös kuitit, koska johonkin tuota massia vaan hukkuu.

No mitä tuolla ylimääräisellä hillolla sitten tehdään? No maksetaan esimerkiksi lainoja pois vähän tiukempaan tahtiin kuin on alunpitäen suunniteltu (ja niitähän sitten riittääkin), ostetaan vähän osakkeita, laitetaan rahastoihin tai vaikkapa lentoyhtiön kassaan, kun alkaa tuntumaan siltä. Myös kylpärillä alkaa olla ikää aika paljon, eikä keittöremppakaan ole kaukana. Eli kohteita riittää, koska valitettavasti olemme taloutemme kanssa kaukana siitä tilanteesta, jotta kaikki olisi maksettu ja nyt vaan sitten kerrytellään sitä pottia, jotta parin vuoden päästä voi jäädä duunista veke. Juu ei, kyllä ihan liki eläkevuosiin riittää Nordealle piikkiä, jos haluaa tämän asunnon saada palkkatuloilla kuitattua. 

Jännityksellä odotan, mitä tarkennetusta kirjanpidosta paljastuu.

money-1428587_1920.jpg

Parasta pakasteseitistä – Seimättö

Tämä ruokalaji on syntynyt vahingossa, niin kuin kai aika monet legendaariset sapuskat (lasken tämän siis jo legendasarjaan, ainakin meidän taloudessa), mutta on niin jäätävän hyvää, että laitan jakoon, josko joku muukin innostuu. 

eyavisosokjj7nzkfwzg.jpg

Seimättö 

  • 400 g pakasteseitä. Meidän on tietty Lidlistä, mutta uskoisin että myös muualta hankittu kelpaa.
  • 1 lime/sitruuna, riippuen kumpaa makua preferoi. Itse suosin limeä, vaikka tuossa kuvassa on sitruuna. Se piti vaan saada käytettyä pois, kun oli viittävaille pilaantunut.
  • 2 sipulia
  • 1 tuore chilipalko
  • 1-2 valkosipulinkynttä
  • reilu pala tuoretta inkivääriä
  • 1 paprika (tämä ei ole pakollinen, mutta toimii)
  • kalakastiketta (jos tykkää. Jos ei tykkää, kannattaa jättää väliin)
  • Oliiviöljyä. Reilusti. Ja reilusti tarkoittaa tässä kohtaa vähintään puoli desiä. Jos määrä hirvittää, laita vähemmän.
  • mustapippuria
  • kuivattua korianteria
  • vettä

Homma on niinkin yksinkertainen, että kamat pannulle ja pannu hellalle. Jos haluaa hifistellä, voi tietty käyttää chilin ja vs:n ensin vähän öljyssä, mutta usein en jaksa ja hyvää on tullut silti. Sitten vaan haudutellaan semmoinen vartti tai vähän reilu. Seitiä kannattaa sulattaa edes vähän ennen valmista, nopeuttaa hommaa ja tulee minusta jotenkin parempaa. Vettä perään sen verran kun haluaa nestettä olevan. Jos ei käytä kalakastiketta, kannattaa laittaa vähän suolaa. 

fullsizeoutput_12b3.jpeg

Ja kyllä, näyttää kerran syödyltä, mutta ei anneta sen häiritä.

Mättö toimii parhaiten laadukkaiden nuudelien kanssa (nämä keittynä sekaan loppuvaiheessa), mutta oikein hyvä kaveri myös riisille. Ja päälle tuoretta korianteria.

mh6bn1uhtbyvhxda069za.jpg

Arveluttavasta ulkonäöstä huolimatta suosittelen ehdottomasti kokeilemaan. Kulinaarisen kokemuksen lisäksi nautintoa lisää se, että sei on edullista ja ravintoarvoiltaan melko laadukasta tavaraa. Muita, edes ihan hyviä ruokia, en valitettavasti ole ko. artikkelista keksinyt, sen verran hankala se minusta kaikessa kuivuudessaan on. Täytyy toivoa, jottei tähän ihan heti kyllästy.

Live like a local – eli kuinka meillä reissataan

Hesari  ja Yle kirjoittelivat tuossa keväällä / alkukesästä juttuja miten ”Live like a local” -tyyppinen matkailutrendi on yhä suositumpi tapa kokea ja nähdä paikkoja. Artikkeleissa kuvattiin, miten matkailijat haluavat yhä enemmän nähdä sitä ihan oikeaa paikallista elämää, arkisia asioita, niitä juttuja, jotka ovat paikallisille itsestään selvyyksiä. Ilokseni havaitsin, että olemme jo useamman vuoden toteuttaneet melkolailla oppikirjamaisesti kyseistä trendiä. Täysin tietämättöminä siitä, että olisimme jonkinlaisia early adaptereita tällä saralla. Tässä kohtaa olisi toki siistiä kuitata, että matkailukäyttäytymistämme on ohjannut pelkästään ideologia, mutta tosiasia on, että rahalla on ollut suuri merkitys siihen, miten tähän on ajauduttu. Koska rahaa ei ole rajattomasti, eikä edes runsaasti käytettävissä, on sillä mitä reissatessa painottaa, aika iso vaikutus siihen, kuinka usein ja minne pääsee lähtemään. Ottamalla reippaasti edukkaamman majoituksen, syömällä muovituolimestoissa ja tutustumalla paikkoihin paikallisten avustuksella säästää pitkän pennin seuraavia reissuja varten. 

Ja onneksi en nyt mikään varsinainen resortti- tahi all inclusive -ihminen olekaan, joten en koe mitenkään erityisesti jääväni paitsi mistään. Olen aikuisen elämäni aikana ollut yhden kerran pakettimatkalla (ensimmäinen Thaimaan reissuni, johon päädyin sattumien kautta lähtemään loppujen lopuksi yksin) ja se on riittänyt. Ei ole minua varten nuo reissut.

fullsizeoutput_e53.jpeg

Meillä (loma)reissuja tulee vuodessa 4-6 riippuen vähän siitä, mitenkä joulunpyhät asettuu. Jos asettuu hyvin, kuten esimerkiksi tänä vuonna, koitamma päästä myös jouluna jonnekin vähän pidemmälle, koska rahan lisäksi myös lomapäivät ovat palkkatyöläisellä rajatut. Joten hyvänä vuonna menee niin, että käymme reissussa syksyllä, jouluna ja keväällä. Näistä tuo kevään reissu on melkein aina viikko tai kaksi Alpeilla hiihtämässä. Muut vaihtelee vähän fiilksen mukaan. Euroopan viikonloppuja yritetään käydä tuon lisäksi 2-3 per vuosi, vähän rahatilanteen mukaan.

Lennot

No mitenkä ne matkailueurot sitten sijoitetaan, jotta tuottosuhde on mahdollisimman korkea? Huomaan, että homma toistuu aina samalla tavalla (paitsi tuo hiihtäminen, mutta palaan siihen joskus toisten). Keksimme jonkun kohteen, jossa haluamme käydä ja sen jälkeen alamme (tai siis minä alan) selvittää, kuinka sinne pääsee mahdollisimman halvalla ja kuinka pienellä budjetilla siellä voi tulla toimeen. Halpojen lentojen löytämistä helpottaa se, että loma-aikamme eivät ole sidottuja koulujen loma-aikoihin (paitsi tuo joulu tietty) ja molemmilla on niin helmi työnantajat, että joustoa loman pitämisajankohtaan ja aloituspäiviin on käytännössä rajattomasti. Joten voimme aina lentää ns. halpoina päivinä. Toki tämä tarkoittaa varsinkin kaukolennoilla yleensä vähintään yhtä vaihtoa, mutta usein näissä säästää satasia ja kahdelta hengeltä säästö on jo aika iso. Ja onhan se loungeissa seitin ohuiden pk:den vetäminen tavallaan ihan jees. Pääsee lomatunnelmaan. Eli kannattaa hankkia Diners tai Amex jo pelkästään tätä käyttöä varten.

img_1454.jpg

Halpojen lentojen kalasteluun olen todennut parhaimmaksi Facebookin lentoaiheisetryhmät; Halvat lennot, ParisRio, Lentodiilit ja mitä näitä nyt on. Lisäksi tietty Norwegianin alet ovat aika lyömättömiä, varsinkin Euroopan sisäisillä matkoilla. Iceland Air on myös hyvä vaihtoehto Atlantin ylityksille ja Islanti on aivan ehdoton stop-over paikka,jos siihen vaan on mahdollisuus. Noilla pidemmilla lennoilla kannattaa olla tarkkana matkatavatoiden hinnoittelun kanssa; hintaa heilahta helposti reilu satku lisää, jos niistä joutuu erikseen maksamaan. 

img_4153.jpg

Majoitus

Sen jälkeen kun Airbnb yleistyi, olemme käytänössä käyttänee vain sitä. Poikkeuksena joudun manitsemaan loppukesän Tukholman reissun, koska siellä meillä on ihan oikea hotelli(!) ja jopa keskustasta. Mutta noin muuten. Ja valitsemme käytännössä aina huoneen, emme siis todellakaan mitään hienoa asuntoa tai taloa jostain uber-kalliilta mestalta. Ja kertaakaan ei olla jouduttu pettymään. Päinvastoin. Pari kertaa on pitänyt ihan tirauttaa itkut lähtiessä, kun isäntäperhe on ollut vaan niin ihana ja symppis. 

Edukkaiden majoitusten käyttäminen vaatii tietysti vähän perehtymistä kohteen sijaintiin ellei se ole entuudestaan tuttu, koska monesti kuvaukset ovat, noh, ehkäpä vähän optimistisia sijainnin suhteen. Varsinkin isoihin kaupunkeihin mennessä kannattaa käyttää aikaa siihen, jotta varmistaa, että alue on turvallinen. Mainitsen nyt vaikka SF:n, jossa keskeiseltäkin näyttävä sijainti voi oikeasti olla aivan hasardi, ellei tiedä mistä ottaa. Samoin kuin Aasiaan mennessä kandee vähän Googlata, mitä paikasta sanotaan (puolueettomasti). Olemme itse joutuneet kerran umpi homeiseen hotelliin, jonka piti olla kaikin puolin ok ja loistavalla sijainnilla. Tämä siis ihan perinteisessä turistirysässä Ao Nangissa, johon menimme sukeltelemaan jokunen vuosi sitten.

img_1685.jpg

Oleminen

Majoituksen lisäksi paikan päällä käytetyt eurot on tietenkin se, joka nielaisee melko suuren osa matkabudjetista, joten tästäkin syystä oma keittiö, edes pieni sellainen on aina iso säästö, koska jatkuva ulkona syöminen on paitsi kallista, myös loppupeleissä hieman puuduttavaa, varsinkin jos on pidempään reissussa. Itse koitamme paikan pällä käyttää mahdollisimman paljon paikallisten yrittäjien palveluita; syödään muovituolimestoissa ja hodarikärryistä, ostetaan ruuat siitä intialaisten pitämästä marketista Whole Foodsin tai 7-11:n sijaan, käydään hieronnassa, vuokrataan pyörät, käydään sukeltamassa ja mitä näitä nyt on. Tällöin saa edes vähän oikeutustaan niille lentomaileille, kun pyrkii jättämään euroja paikallisen talouden tukemiseen. 

 

 

Kuukauden safkat -eli paljonko meni maaliskuussa ruokaan rahaa

Maaliskuun ruokakaupan kuitit on kasattu. Kuittien mukaan (ja myös luottokortin) olen vieraillut Lidlissä maaliskuun aikana 12 kertaa. Eli keskimäärin kolme kertaa viikossa, vaikka olen ollut vahvasti sitä mieltä, että käyn vain kerran, max. kaksi, jos joku oleellinen ainesosa, kuten maito, kahvi tai koirien kinkku, on päässyt loppumaan. No, maaliskuussa käytiin kuitenkin sitten vähän ahkerammin.

fullsizeoutput_1173

Kuittien perusteella löytyy tosin näihin vähän selvitystä; kaksi kuittia on samalta päivältä jolloin kävin hädissäni DeLuxe -alennusviikkojen piinaamana hakemassa hummereita ja ankanrintoja, molemmat omalle kuitilleen. Yhdellä kuitilla on pelkät perjantaipizzat ja Rucolat, ollaan siis käyty treenien jälkeen hakemassa nämä. Ja yhdellä kuitilla on korvapuusti, munkkirinkilä ja kolme purkkia fetaa. Viimeisin oli ollut tarjouksessa. Eli jos nuo vähentää, niin jäljelle jää kahdeksan, joka on sekin tuplat siihen mitä kuvittelin.

fullsizeoutput_1127

Ajattelin ensin että avaisin hyvinkin tarkkaan mitä tuolla on mennyt, mutta sen verran kuivaa luettavaa on nuo kuitit, että en jaksa. Muutamia nostoja alla, kertoo ehkä siitä, kuinka tiettyihin ainesosiin keskittynyttä tuo meidän syöminen loppujen lopuksi on. Muutakin on tietysti ostettu, mutta niin kuin sanoin ei mitenkään erityisen kiinnostavaa luettavaa tuo.

  • Kahvia on ostettu 13 pakettia (ja tänään hain kaksi, koska loppui aamulla). Paketit on toki sitä 225g, mutta silti aika paljon minusta. Kai.
  • Sipulia on syöty kaksi kiloa
  • Ohuen ohutta broilerin leikkelettä menee noin 2 pakettia viikossa. Tätä syö koirat ja mies
  • Kasviksista tuon sipulin lisäksi syödään parsakaalia, kirsikkatomaatteja, paprikaa ja jääsalaattia. Tuoretta inkivääriä menee paketti viikossa
  • Hedelmiä ei osteta käytännössä ollenkaan. Paitsi limeä.
  • Tuoretta korianteria menee noin neljä purkkia kuukaudessa
  • Raejuustoa menee 3 pakettia viikossa eli 4,8 kg kuukaudessa. Maitoa pari-kolme litraa viikossa
  • Riisikakkuja on maaliskuussa ostettu 3 pakettia
  • Ruispaloja menee reilu paketti (5 kpl) viikossa.

Koska ostoksissa on mukana aika paljon DeLuxe -höttöä, kun ne nyt oli alessa, oletin kuukauden loppusumman olevan isompi kuin se sitten loppuviimeksi oli. Ilmeisesti olen sitten vastavuoroisesti pihistellyt muualla.

No paljonko sitten meni?

Maaliskuun kauppalaskujen yhteenlaskettu loppusumma oli 578,70€. Lisäksi tälle kuukaudelle osui Munataksi ja sinne meni 118€ (koska ostin vähän isomman satsin jauhelihaa).  Hämmästyttävää kyllä, summa ei ole merkittävästi isompi kuin aikaisempina kuukausina. Silleen se tuntuu vähän oudolta, että huolimatta siitä, mitä ja paljonko ostan, asettuu ruokakauppaa menevä rahasumma tuohon 500-600 euron väliin. Täytynee jatkaa asian tarkkailua, tosin noita kuitteja en kyllä jaksa enää hillota, ne eivät varsinaista yllätystä informaatiollaan tarjonneet.

Muuten olin suunnitellut tasaavani maaliskuussa alkuvuoden reissun aiheuttamaa budjettivajetta, mutta hommassa kävi täysin päin vastoin; luottokorttilasku oli yli tuplat kuin normaalisti.  En ole vielä oikein uskaltanut selvittää, mihin sain kaiken rahan hassattua. No jos sitä sitten huhtikuussa kokeilisi tasausta uudelleen.

Kuinka paljon menee kuukaudessa ruokaan?

Näinä aikoina, kun kaikenlainen säästäminen ja oman kulutuksen tiedostaminen on uusi musta, olen minäkin, itse asiassa jo jonkin aikaa, seuraillut paljonko meillä menee ruokaan rahaa. Seuraaminen on sinällään helppoa, koska kaikki päivittäisostot maksetaan minun Norwegianin kortilla ja kortin kuukausiraportista on helppo shortata menot käyttöpaikoittain. Tämän helppouden takia en ole saanut aikaiseksi kerätä kuitteja talteen, joten ostoskorin tarkkaa sisältöä en pysty sanomaan. Mutta sen verran samat artikkelit jääkaapissa näkyy pyörivän, jotta arvaus osunee aika lähelle.

Kyseessä on siis kahden, työssäkäyvän aikuisen talous, jossa molemmat treenaa säännöllisesti. Lounaita ei syödä ulkona, vaan kuljetamme 99%:sti duuniin omat eväät. Ruokakauppana käytetään Lidliä.

All my money

Ohessa muutaman sellaisen kuukauden menot, jolloin olemme olleet liki koko kuukauden himassa. Nämä siis taloustarvikkeisiin (mukana kaikki pesuaineet yms.) käytettyjä euroja. Ulkopuolelle jää sitten Alko.

  • Syyskuu 2017 562 €
  • Marraskuu 2017 519 €
  • Tammikuu 2018 478 €
  • Helmikuu 2018 432

Tuon lisäksi tulee abt jokatoinen kuukausi n. 60 €:lla kananmunia ja jauhelihaa suoraan tuottajalta ostettuna.

Mistä kauppakassi koostuu?

Pyrimme siihen, että kaupassa käydään kerran viikossa. Ja aikataulusyistä tämä päivä on pääsääntöisesti perjantai. Sanoisin, että kärrystä löytyy osapuilleen alla olevia artikkeileita:

Maitoa, broilerin ohutta leikettä (siis leivän päälle), ruisleipää, tomaatteja, salaattia, sipulia, kahvia, chiliä, inkivääriä, Härkistä, Nyhtökauraa, linssejä, tomaattimurskaa, herkkusieniä, raejuustoa, puddingia, seitiä, kalapuikkoja, riisiä (basmati), pastaa, levitettä, oliiviöljyä, teriyakikastiketta, kookosmaitoa, papuja jne.

Eli ihan perushommeleita. Tämän vuoden alussa tehtiin päätös, jotta kotimaista kurkkua ei talviaikaan osteta, samoin kuin avokadot on nyt laitettu toistaiseksi holdiin. Molemmat ympäristövaikutuksien takia. Aikaisemmin söimme myös aika paljon (ehkä kerran viikossa) kasvatettua lohta, mutta sillekin on nyt laitettu stoppi eli ostetaan max. kerran kuukaudessa, jos on tarjouksessa.

Kun tuota listaa katsoo, niin en tavallaan ymmärrä, kuinka tuohon saa kulumaan satasia kuukaudessa. Toki Lidlin DeLuxe -viikot pompsauttaa laskua kohdille osuessaan ja lisäksi minulla on omituinen tapa hamstrata kuivatavaraa kaappeihin, kuin ydinsotaan valmistautuen. Paitsi tomaattimurska on aina loppu. Mutta joo, ilmeisesti ruoka vaan maksaa tuon verran.

receipt-1274307_1920.jpg

No voisiko tuosta vielä nipistää?

Varmastikin voisi, mutta en loppupeleissä usko, että mitenkään merkittävästi. Ruokaa kuitenkin kuluu ja sen oltava ravintoarvoiltaan sellaista, jotta jaksaa jumpata. Meillä varmastikin suurin säästö koituu siitä, että syömme omia eväitä emmekä käytä työpaikkalounaita. Jo pelkästään niihin menisi edukaassakin paikassa kahdelta hengeltä noin 320 €/ kk. Enkä usko, että kauppaan menevä raha pienenisi suhteessa saman verran. Maaliskuussa olisi tarkoitus kerätä kuitit talteen ja seurata vähän tarkemmin, että mitä sitä oikeasti on ostettu. Ehkä mä sitten olen viisaampi, miksi sitä menee noinkin paljon.

Kuukauden safkat -eli paljonko meni maaliskuussa ruokaan rahaa

Maaliskuun ruokakaupan kuitit on kasattu. Kuittien mukaan (ja myös luottokortin) olen vieraillut Lidlissä maaliskuun aikana 12 kertaa. Eli keskimäärin kolme kertaa viikossa, vaikka olen ollut vahvasti sitä mieltä, että käyn vain kerran, max. kaksi, jos joku oleellinen ainesosa, kuten maito, kahvi tai koirien kinkku, on päässyt loppumaan. No, maaliskuussa käytiin kuitenkin sitten vähän ahkerammin.

fullsizeoutput_1173

Kuittien perusteella löytyy tosin näihin vähän selvitystä; kaksi kuittia on samalta päivältä jolloin kävin hädissäni DeLuxe -alennusviikkojen piinaamana hakemassa hummereita ja ankanrintoja, molemmat omalle kuitilleen. Yhdellä kuitilla on pelkät perjantaipizzat ja Rucolat, ollaan siis käyty treenien jälkeen hakemassa nämä. Ja yhdellä kuitilla on korvapuusti, munkkirinkilä ja kolme purkkia fetaa. Viimeisin oli ollut tarjouksessa. Eli jos nuo vähentää, niin jäljelle jää kahdeksan, joka on sekin tuplat siihen mitä kuvittelin.

fullsizeoutput_1127

Ajattelin ensin että avaisin hyvinkin tarkkaan mitä tuolla on mennyt, mutta sen verran kuivaa luettavaa on nuo kuitit, että en jaksa. Muutamia nostoja alla, kertoo ehkä siitä, kuinka tiettyihin ainesosiin keskittynyttä tuo meidän syöminen loppujen lopuksi on. Muutakin on tietysti ostettu, mutta niin kuin sanoin ei mitenkään erityisen kiinnostavaa luettavaa tuo.

  • Kahvia on ostettu 13 pakettia (ja tänään hain kaksi, koska loppui aamulla). Paketit on toki sitä 225g, mutta silti aika paljon minusta. Kai.
  • Sipulia on syöty kaksi kiloa
  • Ohuen ohutta broilerin leikkelettä menee noin 2 pakettia viikossa. Tätä syö koirat ja mies
  • Kasviksista tuon sipulin lisäksi syödään parsakaalia, kirsikkatomaatteja, paprikaa ja jääsalaattia. Tuoretta inkivääriä menee paketti viikossa
  • Hedelmiä ei osteta käytännössä ollenkaan. Paitsi limeä.
  • Tuoretta korianteria menee noin neljä purkkia kuukaudessa
  • Raejuustoa menee 3 pakettia viikossa eli 4,8 kg kuukaudessa. Maitoa pari-kolme litraa viikossa
  • Riisikakkuja on maaliskuussa ostettu 3 pakettia
  • Ruispaloja menee reilu paketti (5 kpl) viikossa.

Koska ostoksissa on mukana aika paljon DeLuxe -höttöä, kun ne nyt oli alessa, oletin kuukauden loppusumman olevan isompi kuin se sitten loppuviimeksi oli. Ilmeisesti olen sitten vastavuoroisesti pihistellyt muualla.

No paljonko sitten meni?

Maaliskuun kauppalaskujen yhteenlaskettu loppusumma oli 578,70€. Lisäksi tälle kuukaudelle osui Munataksi ja sinne meni 118€ (koska ostin vähän isomman satsin jauhelihaa).  Hämmästyttävää kyllä, summa ei ole merkittävästi isompi kuin aikaisempina kuukausina. Silleen se tuntuu vähän oudolta, että huolimatta siitä, mitä ja paljonko ostan, asettuu ruokakauppaa menevä rahasumma tuohon 500-600 euron väliin. Täytynee jatkaa asian tarkkailua, tosin noita kuitteja en kyllä jaksa enää hillota, ne eivät varsinaista yllätystä informaatiollaan tarjonneet.

Muuten olin suunnitellut tasaavani maaliskuussa alkuvuoden reissun aiheuttamaa budjettivajetta, mutta hommassa kävi täysin päin vastoin; luottokorttilasku oli yli tuplat kuin normaalisti.  En ole vielä oikein uskaltanut selvittää, mihin sain kaiken rahan hassattua. No jos sitä sitten huhtikuussa kokeilisi tasausta uudelleen.

Norwegian -viisi tähteä

Teksti ei ole tarkoitettu vastaiskuksi tällä hetkellä blogeissa vellovalle matkustelukeskustelulle, vaan haluan vilpittömästä jakaa tämän tiedon niille, joita se ei ole vielä tavoittanut; Norwegianin luottokortti on vähänkin matkustavalle aivan ylivertainen kortti.

Norwegian luottokortti Jatka lukemista ”Norwegian -viisi tähteä”

Noin viikon safkat part 2 – mitä saa 150 €:lla

Budjettimaaliskuu osoittautui nyt vähän huonoksi valinnaksi tarkastelujaksona, koska ensin Kauppiaamme Lidl tarjoaa De Luxea kolme kahden hinnalla ja seuraavalla viikolla -10% koko valikoimasta. Joten vääjäämättä nämä kampanjat vaikuttavat aavistuksen vääristävästi viikkobudjetin kertymään.

Kuitti Jatka lukemista ”Noin viikon safkat part 2 – mitä saa 150 €:lla”