Sairaan hyvä seitan

Koska hyvin suunnitteltu on vielä kokonaan tekemättä, on kesästä asti puheissa pyörinyt seitan paisti antanut odottaa itseään meidän taloudessa. Tänä sunnuntaina päätin sitten kuitenkin ryhdistäytyä ja laittaa homman tulille. Interwebsistä löytyy ziljoonittain ohjeita ja omani valitsin lähinnä arvalla eli Googlella, ja hitti osui Linssi-insinööri blogissakin julkaistuun, alunpitäen ruotsalaisen Awesome vegan dad -bolggaajan reseptiin . 

Linkkien takaa löytyy alkuperäiset reseptit, itse sovelsin vähän.

Seitan paisti

• 2 kpl keitettyjä maisseja (jyvät irrotellaan siis, ei kokonaisena)
• 3/4 dl soijakastiketta
• 1 kasvisliemi fondi
• 2 rkl maapähkinävoita
• 1 rkl ruokosokeria
• 1 tuore chili
• 5 valkosipulin kynttä
• Sitten mausteita maun mukaan; Chipotle, savupaprikajauhe, jauhettu korianteri, jauhettu inkivääri, nestemäinen savuaromi, Sriracha, tomaattipyre, sinappi, Piri piri (you name it). Itse laitoin mentaliteetillä enemmän on enemmän, mutta alkuperäisessä reseptissä lähtömitat on 1-2 tl per laatu. Ja osa noista on tosiaan ohi alkuperäisen (esim. Sriracha ja Piri Piri).
• 5 dl vettä
• 4 dl gluteenijauhoja
• 3 dl gram -jauhoja (alkuperäisessä käytetään vain gluteenijauhoja, mutta olen antanut intrwebin kertoa, jotta lisäämällä noita kikherne eli gram -jauhoja, lopputulos on mureampi. Ja koska olin niitä innoissani Ruohonjuuresta hankkinut, pitihän niitä käyttää).

Heitin ainekset kippoon jauhoja lukuun ottamatta ja hujautin sauvasekoittimella tasaiseksi. Tämän jälkeen jauhot toiseen kippoon ja neste sekaisin puuhaarukalla pienissä erissä. Ei ollut vaikeaa tai hankalaa, eikä jauhot mitenkään takertuneet minnekään, vaikka jossain toisissa ohjeissa näin uhkailtiin noiden gluteenijauhojen käyttäytyvän..

Vaivailin massaa hetken (3-5 minuuttia), kättä ei tarvitse hommaan upottaa, massa on sen verta löysää, jotta kapustalla pärjää hyvin. Tietty jos omistaa semmoisen ylellisyyden kuin yleiskoneen, kannattaa varmaan käyttää sitä. Yritän miettiä, mikä taikina vastaisi noin suunnillee massan jäykkyyttä, mutta sen verran laiska leipuri olen, että en kyllä uskalla sanoa. Ehkä joku tiikerikakku (huomaatte varmaan, jotta ihan ei tämän hetken trendilaivonnaiset tässä taloudessa pyöri, joten pienellä varauksella tämä, koska tuotakin olen suorittanut joskus yläasteelle viimeksi).

No eniveis, hulautin taikinan tuommoiseen uunivuokaan ja se asettui siihen kuin itsestään (joten sen verran löysää tavara siis on). Tuolle määrälle pitää olla vähintään tuon kokoinen vuoka, koska muuten tekele jää liian paksuksi. Ja mitä se vaikuttaa, sitä en varsinaisesti tiedä, mutta alkuperäisessä ohjeessa neuvotaan tekemään 4 cm paksu paisti. Vuoka on siis 23*30 cm.

Tämän jälkeen paisti hetkeksi vetäytymään ja keitinliemi tulille (eli alla olevat aineet kattilaan ja kiehutellaan hetki)

• 5,5 dl vettä
• 0,3 dl soijaa
• 3 rkl tomaattimurskaa
• 2 rkl öljyä
• 1 kasvisfondi
• 1 rkl ruokosokeria
• pippuria
• Rosmariinin oksia

Sitten tuo keitinlieni paistin päälle ja paisti uuniin 160 asteeseen. Paistoaika on noin puolitoista tuntia. Neste imeytyy paistiin käytännössä kokonaan tuossa ajassa. 

No tuliko hyvää? No voi että, ihan sairaan hyvää. Olen aikaisemmin syönyt seitania lähinnä kebun muodossa ja tämä on vähintään yhtä hyvää. Ostin varmuuden vuoksi tuolle vielä Siipiweikkojen marinointisoosin, mutta todellakaan tuo ei kaipaa enää mitään. Maun lisäksi rakenne on aivan täydellinen, joten sen puoleen voin suositella noiden gram-jauhojen käyttöä. 

 

Eli kyllä, ihan ehdottomasti jatkoon tämä.

Paheiden määrä on vakio

Havaihduin tuossa taannoin ennen lomaa ja etenkin loman jälkeen, että aika paljon ja vähän liian usein on alkanut viini maistumaan. Perjantaipullo(i)sta oli tullut enemmän tapa kuin poikkeus ja pari IPAa meni ihan huomaamatta viikolla ruuan kanssa ja jälkkäriksikin. Ja koska tosiaan myös määrät alkoivat käyttötiheyden lisäksi hätyytellä aika reippaasti kohtuukäytön rajoja, tuumasin tuossa loman jälkeen, että laitetaampa nyt korkki kiinni hetkeksi, josko se auttaisi kaikkien muiden suotuisien vaikutusten lisäksi myös tuohon vatsan seudulle kertyyneeseen reppuun.

No nyt on kohta viisi viikkoa takana ja miten on mennyt? Ensimmäinen ja toinen viikonloppu oli hankalaa, teki enemmän mieli punaviiniä kuin koskaan. Olin ihan varma, että jään jostain todella merkittävästä paitsi, kun en voi nauttia syksyillasta punaviinilasi kourassa. Mutta kolmantena sitten jo helpotti, eikä asia enää kalvanut jatkuvalla syötöllä mieltä. Ja toki aamuisin oli voittajafiilis, kun taustalla ei väijynnyt pieninkään darranpoikanen. Toki selviytymistä on helpottanut se, ettei mitään kinkereitä ole ollut tarjolla, vaan viikonloput on menneet ihan himailussa, mutta enpä aikaisemmallakaa kulutuksella mikään varsinainen baaripirkko ollut.

Mutta, mutta. Universumin laki, jossa paheiden määrän väitetään olevan vakio, näyttää pitävän paikkansa ainakin minun kohdallani. Röökiä tai nuuskaa en sentään alkanut vetämään, mutta laitettuani viinin jäähylle, olen alkanut syömään viikonloppuisin karkkia. Ja mä en oikeastaan edes tykkää karkista (paitsi Pollyista ja Pätkiksestä) ja mulle tulee siitä huono olo, mutta silti käyn hakemassa Tokmannilta hervottomia säkkejä irtsanreita ja syön ne viikonlopun aikana vaikka väkisin. Lisäksi olen syönyt jäätelöä, silleen ihan reilusti syömällä. Ja sen kanssa sama homma, se ei minusta ole mitenkään erityisen hyvää, mutta silti vaan syön sitä. Why?!!? Arvannette varmaan, että etureppuni ei ole juurikaan kutistunut, päinvastoin. 

Alunperin ajatukseni oli olla se perinteinen kuukauden tipaton ja se tuli nyt sitten täyteen tällä viikolla (tarkalleen ottaen 16.10. klo 04.00, koska viimeisin viinilasillinen on nautittu tuolloin tasan neljä viikkoa sitten JFK:n loungessa), joten periaatteessa tänä viikonloppuna olisi mahdollisuus avata joku mukava Riesling alkuruualle ja jatkaa sitten jollain täyteläisellä punkulla loppuilta. Mutta vähän tässä mietin, että skippaanko kuitenkin, koska krapulattomat aamut on olleet aika jeppis ja ensi viikonloppuna on ekat pikkujoulut, jolloin putki väistämättä katkeaa.Toki voisi olla järkevää ensin harjoitella vähän himassa, ettei käy sitten tottumattomalle huonosti kylillä.

Tai ehkäpä mä haenkin Glöetia, koska johan se alkaa olla glögisesonki. Tuo on kyllä taivaanlahja meille, jotka eivät ole niin viehättyneitä perinteisistä glögeistä. Vähän kuin talveen suunniteltu AperolSprizer minusta.

 

 

DIY – Maapähkinävoi

Meillä menee ihan kiitettävät määrät maapähkinävoita; itse käytämme puurossa, koirat Kongeissa. Olenkin jo hetken (eli varmaan vuoden tai kaksi) suunnitellut, että voisin tehdä sitä itse. Ainesosaluettelo kun ei ole kovin pitkä; maapähkinöitä.

No, lauantaina kurvattiin sitten Uutelan ulkoilukierroksen jälkeen paikalliseen Prismaan ostamaan pähkinöitä, niitä kun ei Lidlistä jostain kumman syystä saa. En ole muuten varmaan koskaan aikaisemmin ostanut noita kuorimattomia pähkinöitä. Halpaa ovat kuin saippua verrattuna vaikkapa cashew- tai saksanpähkinöihin, 3,15 € kilo (joo, tiedän ettei maapähkinä ole varsinaisesti pähkinä, mutta vertaan silti hintaa). 

Varsinaisen valmistusohjeen olin kaivanut internetistä, yhdistellen eri lähteitä ja homma meni yksinkertaisuudessaan näin:

1. Paahda pähkinät uunissa noin 200 asteessa, kymmenisen minuuttia
   Meillä mahtui uunipellille niukasti se kilon pussi. Vähempi olisi ollut parempi, mutta menin oikoen.

   
    

2. Kuori pähkinät
   Homma onnistui niin, että kääräisin pähkinät pyyhkeeseen ja hankasin. Tämän jälkeen laitoin pähkinät isoon laakeaan kulhoon ja puhalsin kuoret hittoon (eli kylppärin lattialle) hiustenkuivaajalla. Ihan täydelliseen lopputulokseen en päässyt, mutta close enouhgh.

   

3. Laita pähkinät blenderiin.
   Mutta muista, älä laita liikaa, vaan mieluummin liian vähän. Jauhaminen vaatii laitteelta yllättävän paljon poweria ja koska itse laitoin tietty sen koko kilon, sain meidän melko tehokkaan Kenwoodinkin savuamaan. Eli sanoisin, jotta tuon tasoiselle vehkeelle semmoinen 300 – 500 g on varmaan aika passeli, ja jos on pienempi, sitten vielä vähemmän. Ja se jauhaminen, se kestää. Eli ei ihan muutamalla pyöräytyksellä ole valmista. Mutta lopulta kyllä. Ja hyvää tuli, kelpasi koirillekin. 

   

   
   Näyttää kerran syödyltä, tiedän.

 

Parasta pakasteseitistä – Seimättö

Tämä ruokalaji on syntynyt vahingossa, niin kuin kai aika monet legendaariset sapuskat (lasken tämän siis jo legendasarjaan, ainakin meidän taloudessa), mutta on niin jäätävän hyvää, että laitan jakoon, josko joku muukin innostuu. 

Seimättö 

• 400 g pakasteseitä. Meidän on tietty Lidlistä, mutta uskoisin että myös muualta hankittu kelpaa.
• 1 lime/sitruuna, riippuen kumpaa makua preferoi. Itse suosin limeä, vaikka tuossa kuvassa on sitruuna. Se piti vaan saada käytettyä pois, kun oli viittävaille pilaantunut.
• 2 sipulia
• 1 tuore chilipalko
• 1-2 valkosipulinkynttä
• reilu pala tuoretta inkivääriä
• 1 paprika (tämä ei ole pakollinen, mutta toimii)
• kalakastiketta (jos tykkää. Jos ei tykkää, kannattaa jättää väliin)
• Oliiviöljyä. Reilusti. Ja reilusti tarkoittaa tässä kohtaa vähintään puoli desiä. Jos määrä hirvittää, laita vähemmän.
• mustapippuria
• kuivattua korianteria
• vettä

Homma on niinkin yksinkertainen, että kamat pannulle ja pannu hellalle. Jos haluaa hifistellä, voi tietty käyttää chilin ja vs:n ensin vähän öljyssä, mutta usein en jaksa ja hyvää on tullut silti. Sitten vaan haudutellaan semmoinen vartti tai vähän reilu. Seitiä kannattaa sulattaa edes vähän ennen valmista, nopeuttaa hommaa ja tulee minusta jotenkin parempaa. Vettä perään sen verran kun haluaa nestettä olevan. Jos ei käytä kalakastiketta, kannattaa laittaa vähän suolaa. 

Ja kyllä, näyttää kerran syödyltä, mutta ei anneta sen häiritä.

Mättö toimii parhaiten laadukkaiden nuudelien kanssa (nämä keittynä sekaan loppuvaiheessa), mutta oikein hyvä kaveri myös riisille. Ja päälle tuoretta korianteria.

Arveluttavasta ulkonäöstä huolimatta suosittelen ehdottomasti kokeilemaan. Kulinaarisen kokemuksen lisäksi nautintoa lisää se, että sei on edullista ja ravintoarvoiltaan melko laadukasta tavaraa. Muita, edes ihan hyviä ruokia, en valitettavasti ole ko. artikkelista keksinyt, sen verran hankala se minusta kaikessa kuivuudessaan on. Täytyy toivoa, jottei tähän ihan heti kyllästy.

Kuukauden safkat -eli paljonko meni maaliskuussa ruokaan rahaa

Maaliskuun ruokakaupan kuitit on kasattu. Kuittien mukaan (ja myös luottokortin) olen vieraillut Lidlissä maaliskuun aikana 12 kertaa. Eli keskimäärin kolme kertaa viikossa, vaikka olen ollut vahvasti sitä mieltä, että käyn vain kerran, max. kaksi, jos joku oleellinen ainesosa, kuten maito, kahvi tai koirien kinkku, on päässyt loppumaan. No, maaliskuussa käytiin kuitenkin sitten vähän ahkerammin.

Kuittien perusteella löytyy tosin näihin vähän selvitystä; kaksi kuittia on samalta päivältä jolloin kävin hädissäni DeLuxe -alennusviikkojen piinaamana hakemassa hummereita ja ankanrintoja, molemmat omalle kuitilleen. Yhdellä kuitilla on pelkät perjantaipizzat ja Rucolat, ollaan siis käyty treenien jälkeen hakemassa nämä. Ja yhdellä kuitilla on korvapuusti, munkkirinkilä ja kolme purkkia fetaa. Viimeisin oli ollut tarjouksessa. Eli jos nuo vähentää, niin jäljelle jää kahdeksan, joka on sekin tuplat siihen mitä kuvittelin.

Ajattelin ensin että avaisin hyvinkin tarkkaan mitä tuolla on mennyt, mutta sen verran kuivaa luettavaa on nuo kuitit, että en jaksa. Muutamia nostoja alla, kertoo ehkä siitä, kuinka tiettyihin ainesosiin keskittynyttä tuo meidän syöminen loppujen lopuksi on. Muutakin on tietysti ostettu, mutta niin kuin sanoin ei mitenkään erityisen kiinnostavaa luettavaa tuo.

• Kahvia on ostettu 13 pakettia (ja tänään hain kaksi, koska loppui aamulla). Paketit on toki sitä 225g, mutta silti aika paljon minusta. Kai.
• Sipulia on syöty kaksi kiloa
• Ohuen ohutta broilerin leikkelettä menee noin 2 pakettia viikossa. Tätä syö koirat ja mies
• Kasviksista tuon sipulin lisäksi syödään parsakaalia, kirsikkatomaatteja, paprikaa ja jääsalaattia. Tuoretta inkivääriä menee paketti viikossa
• Hedelmiä ei osteta käytännössä ollenkaan. Paitsi limeä.
• Tuoretta korianteria menee noin neljä purkkia kuukaudessa
• Raejuustoa menee 3 pakettia viikossa eli 4,8 kg kuukaudessa. Maitoa pari-kolme litraa viikossa
• Riisikakkuja on maaliskuussa ostettu 3 pakettia
• Ruispaloja menee reilu paketti (5 kpl) viikossa.

Koska ostoksissa on mukana aika paljon DeLuxe -höttöä, kun ne nyt oli alessa, oletin kuukauden loppusumman olevan isompi kuin se sitten loppuviimeksi oli. Ilmeisesti olen sitten vastavuoroisesti pihistellyt muualla.

No paljonko sitten meni?

Maaliskuun kauppalaskujen yhteenlaskettu loppusumma oli 578,70€. Lisäksi tälle kuukaudelle osui Munataksi ja sinne meni 118€ (koska ostin vähän isomman satsin jauhelihaa).  Hämmästyttävää kyllä, summa ei ole merkittävästi isompi kuin aikaisempina kuukausina. Silleen se tuntuu vähän oudolta, että huolimatta siitä, mitä ja paljonko ostan, asettuu ruokakauppaa menevä rahasumma tuohon 500-600 euron väliin. Täytynee jatkaa asian tarkkailua, tosin noita kuitteja en kyllä jaksa enää hillota, ne eivät varsinaista yllätystä informaatiollaan tarjonneet.

Muuten olin suunnitellut tasaavani maaliskuussa alkuvuoden reissun aiheuttamaa budjettivajetta, mutta hommassa kävi täysin päin vastoin; luottokorttilasku oli yli tuplat kuin normaalisti.  En ole vielä oikein uskaltanut selvittää, mihin sain kaiken rahan hassattua. No jos sitä sitten huhtikuussa kokeilisi tasausta uudelleen.

Noin viikon safkat part 2 – mitä saa 150 €:lla

Budjettimaaliskuu osoittautui nyt vähän huonoksi valinnaksi tarkastelujaksona, koska ensin Kauppiaamme Lidl tarjoaa De Luxea kolme kahden hinnalla ja seuraavalla viikolla -10% koko valikoimasta. Joten vääjäämättä nämä kampanjat vaikuttavat aavistuksen vääristävästi viikkobudjetin kertymään.

Mutta jatkan nyt kuitenkin hommaa, kun kerta aloitin. Huhtikuussa ei kannata, koska olen liki puolet kuukaudesta itsekseni (tai no koirat on myös) himassa, kun mies lähtee reissuun.

Tänään perjantaina oli siis taas kauppapäivä. Kokeilin uutta taktiikkaa menemällä ostoksille jo heti kasilta. Sanoisin, jotta huomattavan toimivampi ja saatan jopa ottaa tavaksi. Ainoa miinus oli se, jotta hyllyistä puuttui jonkin verran ihan perushommeleita, kuten tomaattimurskaa ja tonnikalaa, ilmeisesti eivät tule juurikaan kovin paljon ennen kaupan avaamista hyllyjä täyttelemään. No, jotain kuitenkin löytyi, koska inan alle 150 € oli lasku (maksettavaa jäi alennuksen jälkeen 129,71€).

Kolme kassillista, kuten viime viikolla. Ja lisäksi, ah, aina niin kuvauksellista vessapaperia. Nyt kauppakassien sisältö vastaa jotakuinkin sitä mitä se yleensä on. Meillä ei siis todellakaa osteta viikoittain mätiä, kengurupihvejä tai hummereita, kuten viime viikon setissä köllötteli. Extraa tulee tällä viikolla oikeastaan vain määristä. Ostin tietty tarjoushaukkana kahvia, pastakastikkeita, wok-kastkkeita, öljyä, puddingia, tonicia, biojäte- sekä roskapusseja vähän normia enemmän.

Teimme myös paluun pizzaperjantaihin viime viikon kokeilullisen lämppäriperjantain jälkeen.  Yleensä meillä on perus-Margharitaa, johon sitten tuunataan täytteet, mutta kaupassa sattui olemaan vielä noita Italia-viikon jäänteitä, joten nappasin. Pääsee vieläkin helpommalla. Ja vihdoinkin; Pätkis-levy!!! Täytyy sanoa, että en oikeastaan tiennyt mitä odotin vai odotinko mitään, mutta joudun toteamaan, että pussissa parempi. Levy on ihan jees, mutta suklaa on liian paksua (se siis siinä päällä). Pätkiksen suklaan ei kuulu naksahtaa. Se verran kelpo stuffia kuitenkin, että puoli levyä meni luonaan jälkeen ihan vaan maisteluun.

Muita peruseineitä mainitakseni, mitä tuolla nyt taas on; raejuustoa, parsaa, inkivääriä, paprikaa, maitoa, pastaa, tomaattia, salaatti, ruisleipää, sipulia, koriantieria ja basilikaa. Lisäksi ostin harvinaisesti kaksi pakettia broiskun sisäfileitä, kun olivat tarjouksessa. Niitä meillä on hyvin harvoin, kun en oikein halua hirveästi tehotuotettua lihaa käyttää. Tuo Lidlin pudding on muuten myös todella hyvää, jos noita harrastaa. Ja hintakin on kilpailevia tuotteita edukkaampi; 1,39€/purkki.

Tämän perusteella sanoisin, että meillä syödään ensi viikolla broiskua ja riisiä, höyrytettyä parsaa, hyvin todennäköisesti linssipataa ja jos noiden valmistusmäärät ei karkaa käsistä, Teriyaki Nyhtökauraa. Johon liittyen nostan vielä yhden erinomaisen tuotteen;

Todella hyvä Teriyakikastike. Suosittelen kokeilemaan.

Yhteenveto: Ollaan aika tarkkaan puolessa kuussa ja tähän mennessä maaliskuussa on mennyt ruokakauppaan 462€. Täytyy muistaa, että tuossa on mukana jo ensi viikon safkat, joten ellei nyt mitään merkittävää tapahdu, näyttäisi maaliskuu laskeutuvan aikalailla samaan, kuin aikaisemmatkin kuukaudet. Huolimatta siitä, että kaikenlaisia houkutuksia on matkan varrelle aseteltu.

Einesten helmet

Vaikken mikään varsinainen einesten ystävä ole, on olemassa kuitenkin muutamia helmiä, jotka ansaitsevat tulla mainituksi:

Pinaattikeitto (pakaste)

aka Herkkukuutio. Hyvää, ravitsevaa ja logistisesti nerokas. On tosin niin syväjäässä, että tehokkaammallikin mikrolla vie liki kymmenen minuuttia saada syömäkelpoiseksi. Onnistuin tosin tuossa parisen vuotta sitten hankkimaan jonkinmoisen overdosen ja jouduin pitämään liki muutaman kuukauden tauon, kun ei vaan uponnut. Nyt sitten loppuvuodesta aloitin varovaisen kokeilun, ja hyvinhän se upposi. Bonusta myös hinnasta; S-Marketin Kotimainen taitaa maksaa 1,29 €.

Pakasteperunamuusi

Perunamuusin alusta asti väsääminen on melko työlästä, joten pakasteesta saatavat perunaharkot on aivan loistava keksintö. Ainakin Rainbow muusi on niin kelpo tavaraa, että se ei kaipaa mitään lisää. Toki nokare voita saa kaiken maistumaan paremmalta, mutta menee ilmankin. Ja muusista aasin siltaa pitkin…

…kalapuikot

Kalan jaloin muoto. Yleensä meillä on Lidlin fileeversioita, mutta luulisin, että myös edukkaampi versio on yhtä hyvä. Mutta aivan helmisettiä tuon perunamuusin kanssa; puikelot uuniin ja muusi mikroon. Ja kymmenen minuutin kuluttua homma on lautasella.

 

Maksalaatikko

Itse en maksalaatikkoa syö, mutta Saarioisten on kuulema paras. En tunne ketään, kuka tekisi itse maksalaatikkoa.

Thai-cubes

Ne mitä saa pakastealtaasta. Oikeasti hyvän makuisia. Ainoa miinus on ehkä aavistuksen korkea hinta. Cube taitaa kustantaa vähän valmistajasta tai hankintapaikasta riippuen nelisen euroa.

Pakastepizzat

Vaativat toki vähän tuunausta, mutta niin perjantain pelastus; treenin jälkeen paketit auki ja uuni päälle. Ja ei ehdi edes lasillista viiniä imaista, kun pizza on valmis. Olen kuullut, jotta Dr. Otker olisi paras, mutta koska Lidl, meillä on tarjolla pääsääntöisesti Alfredoa. Yleensä Margharita ja omat salamit (ja juustot) ja Rucola. Ja Serrano.

 

 

Noin viikon safkat – eli kuinka paljon saa ruokaa satasella

Ruokakauppailu ei ole kovin korkealla meikäläisen feivoritsihommissa, mutta koska se nyt on kuitenkin hoidettava (Lidl ei valitettavasti vielä tarjoa kauppakassipalvelua), pyrin keskittämään homman kerta viikkoon -tyyppisesti. Päiväksi on valikoitunut perjantai. Ei välttämättä paras mahdollinen, koska moni muukin, mutta sopii omiin aikatauluihin sen verran hyvin, että kerään itseni ja koitan selvitä mahdollisimman vähin vaurioin ulos.

Kuten jo aiemmin kerroin, ostoskorimme on melko vakioitunut ja vaihtelu tulee lähinnä siitä, mitä Lidl keksii laittaa tarjoukseen tai onko jonkin tyyppiset teemaviikot meneillään. No tällä viikollahan oli sitten kolme DeLuxe -tuotetta kahden hinnalla, joten tämä houkutin vähän vääristää ostoksia. Mutta loppu aika normi.

No mitä ostin?

Satasella saa todistetusti noin yhden korin ja kaksi kassia artikkeleja. Heti päällimmäisenä köllöttää DeLuxe -houkutus; kengurupihvit (3 pakettia, koska tarjous) ja vähän pohjemmalla on piilossa kolme purkkia siianmätiä. Nämä sortumiset kustansivat alennuksien jälkeen noin 30€ eli melko ison osan viikon ruokalaskusta. Mutta jos ei takerruta siihen, vaan katsastetaan loppumateriaali;

Kas siinä. Tuota se yleensä hyvin pitkälle on. Kahvia, kasviksia, vähän leipää, maitoa, raejuustoa, tonnikalaa jne. Tuolla satsilla me pärjätään viikko. Kananmunia ja lihaa ei tuossa ole, koska ne me haetaan Vaahteranmäeltä (ja riista minun vanhempien pakastimesta). Eli niiden kustannukset tulee tietty viikko-ostosten päälle. Lisäksi meillä on tällä hetkellä vähän kertymään pastimessa, joten siitä syystä tuosta uupuu jotain perussettiä, kuten seitiä ja kalapuikkoja. Broiskua me syödään nykyään todella vähän, koska eettisesti tuotettuna se on aivan järjettömän kallista. Eikä sitä kyllä Lidlistä saakaan, ei sen puoleen.

Tunnustettakoon, että olin edellisenä päivänä hieman ennakoinut eräiden tuotteiden riittävyttä ja kipaissut pakastimeen jokusen hummerin ja ankantissin (nämä yhteensä 64€). Samalla tarjoushaukkamoodissa sain napattua kolme pakettia -30% Nyhtökauraa, joten lasku taisi olla yhteensä noin 70€. Joten ihan oikeasti tällä viikolla on uponnut ruokaan 170€ (mutta DeLuxe -oikaisulla sen satkun).

Maaliskuun olen tosiaan päättänyt säästää kuitit, jotta näen mitä kaikkea tulee oikeasti ostettua. Lisäksi jos vaan suinkin muistan, koitan napsaista ensi perjantainakin kuvan todisteeksi. DeLuxe -tarjous loppuu onneksi sunnuntaina, joten niiden osalta pitäisi olla turvassa.

Kuinka paljon menee kuukaudessa ruokaan?

Näinä aikoina, kun kaikenlainen säästäminen ja oman kulutuksen tiedostaminen on uusi musta, olen minäkin, itse asiassa jo jonkin aikaa, seuraillut paljonko meillä menee ruokaan rahaa. Seuraaminen on sinällään helppoa, koska kaikki päivittäisostot maksetaan minun Norwegianin kortilla ja kortin kuukausiraportista on helppo shortata menot käyttöpaikoittain. Tämän helppouden takia en ole saanut aikaiseksi kerätä kuitteja talteen, joten ostoskorin tarkkaa sisältöä en pysty sanomaan. Mutta sen verran samat artikkelit jääkaapissa näkyy pyörivän, jotta arvaus osunee aika lähelle.

Kyseessä on siis kahden, työssäkäyvän aikuisen talous, jossa molemmat treenaa säännöllisesti. Lounaita ei syödä ulkona, vaan kuljetamme 99%:sti duuniin omat eväät. Ruokakauppana käytetään Lidliä.

Ohessa muutaman sellaisen kuukauden menot, jolloin olemme olleet liki koko kuukauden himassa. Nämä siis taloustarvikkeisiin (mukana kaikki pesuaineet yms.) käytettyjä euroja. Ulkopuolelle jää sitten Alko.

• Syyskuu 2017 562 €
• Marraskuu 2017 519 €
• Tammikuu 2018 478 €
• Helmikuu 2018 432€

Tuon lisäksi tulee abt jokatoinen kuukausi n. 60 €:lla kananmunia ja jauhelihaa suoraan tuottajalta ostettuna.

Mistä kauppakassi koostuu?

Pyrimme siihen, että kaupassa käydään kerran viikossa. Ja aikataulusyistä tämä päivä on pääsääntöisesti perjantai. Sanoisin, että kärrystä löytyy osapuilleen alla olevia artikkeileita:

Maitoa, broilerin ohutta leikettä (siis leivän päälle), ruisleipää, tomaatteja, salaattia, sipulia, kahvia, chiliä, inkivääriä, Härkistä, Nyhtökauraa, linssejä, tomaattimurskaa, herkkusieniä, raejuustoa, puddingia, seitiä, kalapuikkoja, riisiä (basmati), pastaa, levitettä, oliiviöljyä, teriyakikastiketta, kookosmaitoa, papuja jne.

Eli ihan perushommeleita. Tämän vuoden alussa tehtiin päätös, jotta kotimaista kurkkua ei talviaikaan osteta, samoin kuin avokadot on nyt laitettu toistaiseksi holdiin. Molemmat ympäristövaikutuksien takia. Aikaisemmin söimme myös aika paljon (ehkä kerran viikossa) kasvatettua lohta, mutta sillekin on nyt laitettu stoppi eli ostetaan max. kerran kuukaudessa, jos on tarjouksessa.

Kun tuota listaa katsoo, niin en tavallaan ymmärrä, kuinka tuohon saa kulumaan satasia kuukaudessa. Toki Lidlin DeLuxe -viikot pompsauttaa laskua kohdille osuessaan ja lisäksi minulla on omituinen tapa hamstrata kuivatavaraa kaappeihin, kuin ydinsotaan valmistautuen. Paitsi tomaattimurska on aina loppu. Mutta joo, ilmeisesti ruoka vaan maksaa tuon verran.

No voisiko tuosta vielä nipistää?

Varmastikin voisi, mutta en loppupeleissä usko, että mitenkään merkittävästi. Ruokaa kuitenkin kuluu ja sen oltava ravintoarvoiltaan sellaista, jotta jaksaa jumpata. Meillä varmastikin suurin säästö koituu siitä, että syömme omia eväitä emmekä käytä työpaikkalounaita. Jo pelkästään niihin menisi edukaassakin paikassa kahdelta hengeltä noin 320 €/ kk. Enkä usko, että kauppaan menevä raha pienenisi suhteessa saman verran. Maaliskuussa olisi tarkoitus kerätä kuitit talteen ja seurata vähän tarkemmin, että mitä sitä oikeasti on ostettu. Ehkä mä sitten olen viisaampi, miksi sitä menee noinkin paljon.