Oma elämä – SANNA R.

Universumin sääntöjä

Heitä lusikka tiskialtaaseen ja avaa hana. Aivan. Milloin tahansa, missä tahansa lusikka sijoittuu niin, että vesi osuu suoraan lusikan lapaan.
Kolme ihmistä pyörätiellä, kaksi menossa samaan suuntaan, yksi kohtaavassa suunnassa. Huolimatta siitä, liikkuvatko kaikki pyörällä vai onko yksi jalan, kohtaavat kaikki kolme toisensa samassa pisteessä. Poikkeuksetta.
Jätä minkä tahansa tärkeän verkkoasioinnin hoitaminen viime tippaan. Sivusto on alhaalla juuri tuona hetkenä. Checked.
Lahjakortti/ilmaiskuponki, jossa on riittävän pitkä käyttöaika ja dedikoimaton kohde jää käyttämättä. Aina.
Perusterve koira tulee kipeäksi tai loukkaa itsensä vain ennen lomamatkaa. Päivää ennen lomalle lähtöä duunissa alkaa hajota asioita, joiden ei edes teoriassa pitäisi olla mahdollisia.

Kuvahaun tulos haulle why meme

Vuosikatsauksesta innostuneena ajattelin listata, mitä ensi vuonna tähän aikaan toisin. Omassa elämässä siis, muuhun en uskalla ottaa kantaa. Niin kuin jo aiemmin totesin, olen kova lupaamaan ja aloittamaankin asioita, mutta varsinkin ne työläimmät muutokset tuppaa aina jäämään vaiheeseen. Mutta ehkäpä tulevana vuonna kaikki muuttuu.

Ensi vuonna tähän aikaan:

Painan 8 kg vähemmän kuin nyt
Saan tehtyä 10 leukaa. Putkeen siis
Saan tehtyä sujuvia t2b:ja ja enemmän kuin yhden
Osaa seisoa käsilläni ilman tukea
Puhun huomattavasti sujuvampaa englantia
Olen vähentänyt maitotuotteiden kulutuksen liki nollaan (pl. raejuusto)
Olen ostanut alle kymmenen artikkelia. Koskee siis vaatteita, kenkiä, laukkuja ja mitä näitä nyt on. Tästä ulkona ovat hygieniatuotteet ja safka tietty. Toki auttaisi kyllä tuohon ensimmäiseen bullettiin tuo rajoite ihan mukavasti
Olen vähentänyt viinin litkimistä
Olen saanut säästettyä 5000€ valittuihin kohteisiin

Vuosikatsaus 2018

Vuosikatsaus lienee kiinnostavampaa tarinaa itselle kuin muille. Lisäksi ihan jonniin verran joutui pinnistelemään, jotta asiat palautuivat mieleen. Huomaan myös, että ihan ei kestä enää hanskassa, että oliko se nyt viime vaiko toissa kesä, kun niitä asioita tapahtui, mutta parhaani mukaan koitin kestää totuudessa aikajanan suhteen. Mutta Andya lainatakseni; parempi nasta tarina, kuin tylsä totuus. Toki disclaimerina todettakoon, jotta alla oleva on enimmäkseen jälkimmäistä. Joten mitenkään erityisen päräyttävä ei vuoteni näin jälkikäteenkään tarkasteltuna ole ollut.

Mitä sellaista teit kuluneen vuoden aikana, mitä et ole koskaan ennen tehnyt?
No jaa-a, nyt pitää kyllä ihan hetki miettiä. No ainakin kävin Kuubassa, sitä en ole aikaisemmin tehnyt. Ja Riviera Kalliossa. Ja todennäköisesti treeneissä olen saattunut tehdä jotain ensimmäistä kertaa, mutta ei vaan tule nyt mieleen.
Oletko kyennyt pitämään itsellesi viime uutenavuotena tekemäsi lupaukset?
Todennäköisesti en, koska en muista mitä olen luvannut. Jotain ihan varmasti, koska olen hyvin hanakka lupaamaan asioita (aloitan esimerkiksi tipattoman lähes poikkeuksetta jokaisena darrapäivänä). Epäilen, jotta lupaukseni ovat liittyneet jotenkin painon pudotukseen ja jumppatulosten parantamiseen. Kummassakaan ei ole valitettavasti tapahtunut haluttuun suuntaan muutosta. Vastakkaiseen kylläkin.
Tuliko elämääsi uusia ihmisiä viimeksi kuluneen vuoden aikana?
Ainakin yksi uusi duunikaveri tuli. Ja treenikavereita myös. Mitään syvempiä tuttavuuksia en tainnut tänäkään vuonna solmia.
Menetitkö ketään läheistäsi?
En onneksi. Lähellä oli, jottei vanhempi koirista lähtenyt sateenkaarisilloille, mutta hänkin sitten piristyi ja sutii siis edelleen menemään.
Missä maissa vierailit?
No siellä Kuubassa alkuvuodesta, Köpiksessä vappua viettämässä, Tukholmassa minilomalla heinkuussa, Tallinnassa Gunnareiden keikalla ja Jenkeissä varsinaiselle kesiksellä syyskuussa. Ai niin, ja marraskuussa kävin vielä kerran Tallinnassa.
Mikä päivämäärä kuluneelta vuodelta tulee aina muistuttamaan sinua tästä nimenomaisesta kaudesta?
Varmaan se, kun peruin koiramummolle tilatun lopetusajan. Tosin en ihan tarkasti muista päivää, mutta toukokuussa se oli.
Mikä oli suurin saavutuksesi kuluneen vuoden aikana?
Öö, ei varmaan mikään. En tainnut juurikaan saavuttaa millään rintamalla mitään merkittävää. Tässä olisi siistiä, jos voisin laittaa vaikkapa että opin muscle upin tai kävelemään käsillä, mutta valitettavasti ihan perusleuatkin ovat vielä vaiheessa, eikä vähiten tuon nousujohteisen elopainon takia.
Mihin käytit suurimman osan rahoistasi?
Asuntoon ja reissaamiseen. Muuten elellään aika siivosti.
Mikä oli suurin pettymyksesi?
No eipä noitakaan mitään suurempia ollut. Ehkä semmoinen yleinen ihmisten perseily ja sen hyväksyminen vähän välillä ihmetyttää, mutta koitan parhaani mukaan ignoorata moiset.
Sairastitko tai loukkaannuitko?
Itse asiassa en muista sairastaneeni edes kunnon flunssaa. Sen sijaan sen muistan, että liki puolivuotta kestänyt plantaarifaskiitti hellitti tammikuun lopussa. Ja se oli juhlaa se, kun jalka alkoi taas kestää hyppäämistä.
Mikä oli paras ostoksesi?
Ostelen yleisesti ottaen aika vähän, mutta yksi viime vuonna tehty hankinta on ylitse muiden; laukku. Hankin toissa kesänä Neverfullin GM:n Azur -kuosissa ja tykästyin laukkuun niin, että ostin samanlaisen Ebene -kuosilla, koska ihan paras laukku koskaan. Läppäri ja eväät mahtuu ilman sompailuja, eikä haittaa vaikka kastuu. Molemmat on second hand -kamaa,onnistuin saamaan ne todella hyvään hintaan.
Viime kauteen verrattuna, oletko
I onnellisempi vai onnettomampi: Sanoisin että hitusen onnellisempi. Olen koittanut opetella olla välittämättä asioista, joille en mahda mitään (esmes siitä muiden perseilystä) ja se on kyllä auttanut.
II laihempi vai lihavampi: Lihavampi, helposti.
III rikkaampi vai köyhempi: Netto-omaisuuden määrässä rikkaampi. Vaikka on toki velkaakin on ihan omiksi tarpeiksi. Mutta sitä sentään vähemmän kuin edellisenä vuonna.
Mistä ihan todella, todella innostuit?
Talvipyöräilystä, voikkatreeneistä ja äänikirjoista nyt ainakin. Ja Nordic Noirista. Ai niin, ja The Ordinarysta.
Mikä laulu tulee aina muistuttamaan sinua kuluneesta kaudesta?
No vaikka tämä . Ja kaikki muutkin kyseisen artististin tuotannot.
Mitä toivoisit tehneesi enemmän?
Vaikka mitä, mitä en en tehnyt; treenata, lukea, opiskella, opetella jotain uusia juttuja. Mutta lupaan tehdä kaikkea tuota ensi vuonna.
Mitä toivoisit tehneesi vähemmän?
No notkua interwebisssä ja syödäkin olisin voinut määrällisesti hieman niukemmin.
Rakastuitko kauden aikana?
En varsinaisesti. Tilanne on aika stabiloitunut.
Mikä oli lempitelkkariohjelmasi?
Koska löysin suoratoistopalvelut viime vuonna ihan uudella tavalla, pystyn jopa vastaamaan tähän. Mutta toki näitä on sitten useampi, kaikki toki sarjoja, mutta kai nekin on ohjelmia? Eli Sorjonen, The Handmade’s Tale, Nousuvesi, Ennen kuolemaa etc. Oleellista on, että koko homma on katsottavissa yhdeltä istumalta.
Mikä oli paras lukemasi kirja?
Luin kiusallisen vähän, toki tahti on parantunut loppu vuotta kohden. Mutta jos nyt joku mieleen jäänyt mainitaan, niin Sisko Savonlahden Ehkä kaikki muuttuu tänä kesänä oli kyllä ihana, liki omaelämäkerrallinen tarina. Myös Paranoidi optimismi oli erinomainen, ja ennakkoluuloistani huolimatta myös Andyn elämänkerta, Andy Rock’n’roll Star oli viihdyttävä.
Miten vietit joulua? Entä juhannusta?
Juhannus oltiin ihan himassa (ja tästä minulla on näkyy olevan ihan tarinakin, joka on jäänyt julkaisematta, joten siitä aasin siltaa pitkin klik!), jouluna meidän porukoilla pari päivää ja muuten himahommissa. Kesällä oli vielä toiveissa lähteä jouluksi reissuun, lähinnä Vietnam kiinnosteli, mutta jotenkin siinä sitten kävi niin, että ei huvittanut maksaa tonnia lennoista, jotka vähän vähemmän peak seasonina saa alle viiteen sataan, joten jäätiin tänne. Ensi vuonna täytynee kyllä voittaa piheytensä ja häipyä, koska aika kivuliasta oli joulupyhät näin vietellä.
Mitä halusit ja sait?
No varmaan sen laukun. Ja Kuuban reissun. Niin joo, ja Barbourin öljykangastakin. Sitä olin halunnut jo varmaan viisi vuotta.
Mitä halusit, mutta et saanut?
Uutta pyörää, cyclocrossia. En raaskinnut sitten kuitenkaan ostaa.
Mikä oli vuoden paras elokuva?
Jaahas, leffassa käytiin vissiin kaksi kertaa, ja jos niistä pitää valita, sanon Bohemia Rhapsody (toinen oli Tuntematon). Eli ei kovin hyvin mene tuonkaan osa-alueen kanssa.
Mitä teit syntymäpäivänäsi ja paljonko täytit?
Synttärit on vappuna ja niitä vietettiin Köpiksessä. Juhlistin asiaa mm. vetämällä kunnon lipat Donkey Bikella Tivolin sisäänkäynnin edessä. Täytin 43.
Mikä yksittäinen asia olisi tehnyt vuodestasi selvästi paremman ja onnellisemman?
Sanoisin, että jos olisin jaksanut treenata vähän systemaattisemmin, olisi se varmaan tuonut muitakin positiivisia lieveilmiöitä mukanaan.
Kuinka määrittelisit tyylisi kuluneen vuoden aikana?
Kuten aina; sporty preppy tai jotain sinne päin.
Mikä piti sinut järjissäsi?
Treenaaminen.
Ketä/mitä kaipasit?
Keväällä kaipasin Alpeille ja mäkeen niin paljon, jotta aloin olla vaarallinen ympäristölleni. Syksymmällä sitten jostain syystä halusin Aasiaan.
Kuka oli paras tapaamasi ihminen?
Ehdottomasti meidän Casa Particularin isäntäväki Kuuban Trinidadissa. Helposti sydämellisimmät ja ihanimmat tyypit mitä olen koskaan kohdannut <3.
Mikä tai kuka yllätti sinut kuluneena vuonna?
En oikein jaksa yllättyä yksittäisten ihmisten muuveista, joten vastaa tähän vaikka, että se kuinka nopeasti treenitauko näkyy tuloksissa (ja vaa’assa), miten pitkä ja kuuma kesä voi Suomessakin olla ja miten paljon saa rahaa palamaan yhden baari-illan aikana, kun oikein lähtee hakemaan tuloksia.
Mitä viisi asiaa asetat itsellesi tavoitteiksi ensi vuodelle? Nämä eivät ole uudenvuodenlupauksia vaan henkilökohtaisia tavoitteita

Treenaan viisi kertaa viikossa
Pudotan painoa 7-10 kg
En osta mitään vaatteita/kenkiä/laukkuja etc. seuraavaan puoleen vuoteen
Vähennän ennestään lihan ja maitotuotteiden kulutusta
Parannan kielitaitoa

Ja voi että, näitä on vaikka kuinka paljon vielä lisää. Niin paljon, jotta ei vuosi riitä.

Kaupunkijuhannus

EDIT: ajankohtainen postaus, joka plompsahti julkaisemattomissa vastaan näin vuotta läpikäydessäni.

Tai no, oikeastaan lähiöjuhannus. Ei meinaan poistuttu himahoodeilta kaupungin suuntaan koko aikana. Mutta oli kuulkaas aika hyvä näin. Itsellä on viimeiset kolme-neljä viikkoa olleet duunissa aikamoisia ja muutama iso juttu saatiin päätökseen juurikin ennen juhannusta, joten oli takki aikas tyhjä, kun torstai-iltapäivästä nakkkasin läppärin kannen kannen kiinni.

Suunitelmissa oli toki kaikenlaista. Oli Hampton Baysin lonkerolaiteturia, Skifferiä ja ehkä jopa Lonnaa. No, jumalan kiitos perjantaina tuli vettä kuin Esterin pyllystä, joten ah, mikä ihana syy levyttää himassa. Ja koska oltiin torstaina käyty jumppaamassa ihan rapsakasti, oli oikeastikin lepopäivä, joten ei huono sekään. Perjantai kului siis lähinnä syödessä ja juodessa. Keiteltiin perunoita, grillattiin parevekkeella vähän makkaraa ja juotiin pari iltapäivä Gt:tä. Oikein hyvä. Niin joo, leivoinhan mä raparperipiirakkaakin. Nukkumassa olinkin sitten jo kympin pintaan.

Lauantai meni sitten aika samalla kaavalla, paitsi ei juotu päivällä GT:tä, koska piti mennä illalla vielä pelaamaan. Keli oli kiva, mutta aivan sairaan kylmä sen jälkeen, kun aurinko ei enää paistanut. Yhdeksää asetetta taisi näyttää auton mittari, kun vähän ennen puoltayötä lähdettiin Nevaksesta ajelemaan himaan päin. Koska rundin jälkeen ei tietekään nukuttanut, päädyttiin meikäläisen suosikki yöajanvietteeseen; juotiin loput juhannukseksi hankituisita viineistä ja katsottiin aiemmin mainostamani Ennen kuolemaa Areenasta loppuun. Luulin itseasiassa, että sarjasta ei olisi tehty kuin tuo yksi tuotantokausi, mutta näköjään on toinenkin. Google tietää kertoa, jotta 2019 on tulossa. Loppuratkaisu ei nyt minusta varsinaisesti jättänyt ihan hirvittävän isoja eväitä jatkoon, mutta kaipa ne on sitten jotain käänteitä sinnekin keksineet. Koska tämä ensimmäinen oli kyllä aivan kultaa. No, ylihuomenna tulee kolme jaksoa Handmade’s Talea Areenaan. Saa nähdä malttaako sitä odottaa viikonloppuun ennen kuin korkkaa ne. Kyllä nuo suoratoistopalvelut on vaan yksi maailman hienoimpia keksintöjä.

Noiden Hampton Baysien ja Lonnien lisäksi mulla oli tietty hirvittävän paljon suunnitelmia, mitä saan aikaiseksi täällä himassa, kun on kolme päivää vapaata. Tarkoitus oli esimerkiksi pestä parvekelasit ja loput ikkuinoista, mutta jäi seuraavaan kertaan. Sen verran onneksi sain aikaiseksi, että aloitin vuokralaisen etsiskelyn tuohon meidän toiseen vuokrakämppään ja toivon että ensi viikon loppuun mennessä tämäkin asia on poissa to-do -listalta. Ainakin melko lupaavalta näyttää.

No, ensi viikon saa sitten kuunnella, miten duunikaverit hehkuttaa lomalle jäämistään. Siinä voi sitten itse pohtia, että oma loma se näyttäisi olevan näillä näkymin syyskuussa, ellei jostain sitten plompsahda halpoja itä-rannikon lentoja elokuulle. Vahvasti kyllä epäilen tätä tapahtuvaksi.

Viikkokatsaus

Hetken piti ihan miettiä, jotta oliko viime viikko tosiaan vasta ensimmäinen loman jälkeinen duuniviikko (ja jos rehellisiä ollaan, niin piti tarkistaa kalenterista). Ja näinhän se oli. Se ehkä selittää osaltaan sitä, miksi maanantain kohdalla tuntui torstailta ja niin pois päin. Nuku edelleen aivan sairaan huonosti, olen herännyt joka yö siinä kahden-kolmen välillä ja valvonut tikkana pari tuntia. Nukahtaakseni sitten sopivasti siinä kohtaa, kun kello alkaa herätellä.

Mutta ai että mitä kelejä oli liki koko viikon.

Maanantai meni siis aikamoisessa koomassa sähköposteja purkaessa ja työmoodia etsiessä. Olin maanantain suosiolla kotitoimistolla, koska homma on huomattavasti tehokkaampaa, kun loman jälkeinen minglaaminen jää pois. Koirien kanssa ei juurikaan tarvitse virka-aikaan sosialisoida, he ovat priorisoineet nukkumisen tuohon kohtaan.

Olen rötvännyt treenien kanssa enemmän ja vähemmän koko kesän, ja treenikerrat ovat jääneet varmaan semmoiseen kolmeen per viikko, ainakin kesä -heinäkuun kuumimpien kelien aikaan. Elokuun loppua kohden sain sitten vähän paremmin rytmistä kiinni, ja ennen lomaa menikin jo ihan hyvin. Mutta kokemuksesta tiedän, jotta kun on parikin viikkoa totaalista taukoa, takaisin, silleen oikeesti treenaamisen makuun, pitää vähän potkia. Tästä syystä olin päättänyt, että kun palaan duuniin, ei ole mitään selittelyjä väsyttämisestä tai muusta hölynpölystä, vaan jumpalla käydään vähintään neljästi viikossa. Joten maanantaina siis toimiin. Ja kuten arvelin, rauta painoi ja kaikki oli vaikeaa.

Tiistai olikin sitten toimistopäivä. Ja ai että mikä syyskeli taas. Nahkarotsi, eikä sukkia. Ja melkein lokakuu jo. Päivä hujahti toimistolla ja ilta jumpalla. Välissä koirat pihalle. Jumpan jälkeen herkuttelin mun yhdellä fiksaatioistani; maksamakkaraleivillä. En pidä maksan mausta sitten yhtään, mutta Herra Snellmannin maksamakkara, ai että. Vedän sitä suoraan pötköstä lusikalla. Tästä syystä meillä ei ole maksamakkaraa juuri ikinä, koska se ei nyt mitään varsinaista terveyssafkaa ole, mutta nyt oli pakko napata mukaan, kun sunnuntaina käytiin Prismassa ostoksilla (Lidlistähän tuota ei onneksi saa).

Keskiviikkona pidin treeneistä suosiolla lepopäivän, koska en päässyt enää kyykkyyn, enkä saanut käsiä nostettua hartialinjaa ylemmäksi. Lisäksi minun piti väijyä alkuviikosta tekemääni ostostoksen kotiin toimitusta. Koska en ostanut Jenkkireissulla yhtään laukkua, tein sen sitten heti kotiin palattuani. Mutta tuli sen verran loistava tilaisuus vastaan, että ei voinut jättää hyödyntämättä. Nyt on tosin hieman haasteita haalia rahat kokoon luottokorttilaskun osalta, mutta ehkäpä tuo siippa suostuisi lainamaan puuttuvan osan liksapäivään asti.

Loppuviikon olinkin sitten kotitoimistolla, koska mitään merkittäviä palavereja ei ollut ja loman jälkeistä sumaa oli edelleen purkamatta. Kävin jumppaamassa, lenkitin koiria ja niin pois päin. Torstaina tein makaroonilaatikkoa Prismasta hankitusta Murusta. Käytämme viikoittain sekä Nyhtökauraa että Härkistä, mutta tuo Muru oli uusi tuttavuus. Ja täytyy kyllä sanoa, jotta jatkoon. On minusta parempaa kuin Härkis. Ja muistaakseni oli halvempaakin, mutta tästä en mene takuuseen.

Perjantaina oli burgerilounas, koska Treffipubissa oli Burgeriperjantai. Tuo joka kuun viimeisen perjantain lounasbakkanaali on kyllä semmoinen setti, että ei mitään rajaa. Treffin bursat on ihan sairaan hyviä ja sitten kun niitä saa syödä ihan niin monta kuin haluaa, ymmärtänette miten käy. Takin vetoketju ei mahtunut kiinni, kun läksi lyllertämään lounaalta himaan. No, kävin sentään illalla jumppaamassa.

Viikonloppuna käytiin pitkästä aikaa koirien kanssa Uutelassa ja retkeen mahtui vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Salli oli jotenkin aivan liekeissä mielettömästä syyssäästä ja putosi kaiken muun touhuamisen ohella mereen. Onneksi on pieni koira, jonka sai helposti nykäistyä valjaista ylös. Lauantai-iltana oli myöskin tarjolla Keisari Aarnio -maraton. Ensimmäinen jakso oli niin hyvä, jotta päädyttiin tilaamaan Ruutu+ ihan tuota varten. Ihan kelpo kamaa, sanoisin. Käytetyn ajan väärti, Ruutu+:n ensimmäinen kuukausi oli ilmainen, joten rahallista menetystä ei tule. Aarniota katsellessa nautittiin Mozartin kuulia. En ole aikaisemmin näitä Lidlissä nähnyt, mutta ihan ok tavaraa. Ei nyt missään nimessä Mirabellin veroisia, asiansa ajoivat.

Sunnuntai menikin sitten lähinnä pyykin pesussa ja muissa kodinhoidollisissa hommissa. Lisäksi saatiin uudet vuokralaiset meidän toiseen vuokrakämppään, joten vuokraisäntähommia oli myös illanmittaan.

Kolmekymmentä kysymystä

Blogeissa on kiertänyt pitkähkö kysymyslistaus ja koska näitä on aina hauska lukea, päätin osallistua itsekin.

Avioliittoja – Ei ole, enkä usko että tuleekaan. Ajatus häistä kammoksuttaa ja enkä muutenkaan ole oikein naimisiin hinkuvaa tyyppiä. Ainoaksi järkeväksi syyksi avioliitolle näen yhteisen omaisuuden, niin kauan kun avoliitolla tai testamentilla ei saa samanlaisia oikeuksia. Mutta silloinkin ehdottamasti safkiksella maistraattiin ja sillä selvä.

Kihloissa – Nolla näitäkin. Tällekään en oikein näe tarvetta.

Lapsia – Nollalinjalla mennään. En ole koskaan halunnut lapsia ja nyt alkaa jo ikääkin olla sen verran, että aika on asian korjannut. En ole muutenkaan kovin viehättynyt ihmislapsista, toisin kuin eläin sellaisista.

Lemmikkejä – Grand Old Mama ja hänen tyttärensä eli kaksi Jackrussell -merkkistä koiraa. On ollut vauhtia ja vaarallisia tilanteita heidän kanssaan viimeiset 12 vuotta. Mutta päivääkään en vaihtaisi.

Leikkauksia – Jos viisaudenhampaita ja paria luomen poistoa ei lasketa, niin nolla tässäkin.

Tatuointeja – No nyt saan sentään pisteen; kaksi löytyy. Lisääkin voisin ottaa, mutta en ole oikein saanut aikaiseksi vaan mennä. Ideoita uusiin olisi kyllä vaikka kuinka. Rahaa ei niinkään.

Lävistyksiä – Ainoastaan korvikset. Lasketaanko ne?

Muuttoja – Aika monta. Lapsuuden kodissa kuusi, joista kaksi myös paikkakunnan vaihtoja. Sen jälkeen, hetkinen, kymmenen kertaa. Eli kaiken kaikkiaan 16. Syitä on ollut eroista asunnon ostoon. Viimeisin aika tasan vuosi sitten ja toivon, että tässä saadaan nyt hetki olla. Mutta viimeisin muuttomatka oli ylivoimaisesti lyhin; alle kolme metriä.

Ottanut lopputilin – Jos kesäduunit lasketaan mukaan, niin neljä kertaa olen tainnut työpaikkaa vaihtaa. Eli aika vähän. Minulla on ollut onni saada liikkua organisaation sisällä eri tehtävistä toiseen ja kertaalleen tulla ostetuksi yrityskaupan myötä täysin uusin ympyröihin.

Autosi – Kymmenen vuotta vanha VW Golf. Meillä tulee todella vähän ajoa, joten oman auton pitäminen on tavallaan tyhmää, halvemmaksi tulisi ajaa taksilla. Luopuminen tarkoittaisi kuitenkin sitä, että golfin pelaaminen pitäisi laittaa jäihin ja koirien kuskaaminen vaikeutuisi exponentiaalisesti, joten olemme ainakin toistaiseksi päätyneet siihen, että pidämme auton. Yhtään enempää siihen ei kyllä rahaa laiteta kiinni, vaikka välillä aina mieli uudempaa tekeekin. Ennemminkin olisin kiinnostunut jonkinmoisesta kimpparatkaisusta, mutta ainakaan toistaiseksi en ole kovin ketteriä vaihtoehtoja löytänyt.

Ollut saaressa – Aikaisemmassa elämässä purjehtijana todella paljon, nykyään harvemmin. Toki tuossa meidän vieressä on saari, jossa ulkoilutan koiria. Joten kaipa sekin lasketaan.

Ollut lentokoneessa – Rakastan matkustamista, joten kyllä, useasti. Olen siitä onnekas, jotta nukun käytännössä koko matkan. Esimerkiksi viime viikolla kun palasimme Jenkeistä taisin olla NYC-Tukholma välillä hereillä vajaan tunnin.

Onko joku itkenyt vuoksesi – Uskoisin että kyllä.

Ollut rakastunut – Parhaillaan.

Ollut ambulanssissa – En. Enkä itseasiassa muista, olenko edes käynyt ambulanssissa. Varmaan en.

Luistellut – Kouluaikoina kyllä, mutta en sen jälkeen. Paitsi rullilla. Pitäisikin ehkä kokeilla, vieläkö onnistuu.

Surffannut – Kyllä, sekä purjeella että ilman. Jälkimmäinen on ehkä vaikeinta, mitä olen kokeillut. Olin jokunen vuosi sitten kolmen päivän kurssilla SFA:ssa ollessani ja kuvittelin naivisti sinne mennessäni, että tämän jälkeen osaan homman. No, opin hädin tuskin pomppaamaan laudalle seisomaan. Puolustuksekseni täytyy sanoa, että keli oli aloittelijalle vähän kova. Eiffel-day, kuten opettajamme ilmaisi.

Ollut risteilyllä – Joo, mutta ei ole minua varten nämä retket. Tallinna on ainoa paikka, johon tuo siirtymismuoto on järkevä, muualle menen muilla keinoin tai sitten pysyn himassa. Aina välillä kesäisin mietin, kun näen laivojen lähtevän, että olisipa kiva mennä. Mutta sitten kun joudun paikalle, olen valmis syöksymään mereen Kustaanmiekan kohdalla. Tosin olen kuullut, että Tukholmanristeilyt ovat nykyään tehneet jonkinmoisen profiilin noston ja laivat olisivat oikeasti ihan kivoja. En tiedä, uskallanko lähteä kokeilemaan. Helsinki-Tukholma väli on kuitenkin aika pitkä.

Ajanut moottoripyörällä – En, ei ole korttia. Kyydissä olen ollut. Ja mopolla olen ajanut, mutta sitä ei kai lasketa?

Ratsastanut hevosella – Voi kyllä! Veikkaisin, että on ollut vuosia, joilloin olen istunut enemmän hevosen selässä kuin seisonut omilla jaloillani. Lopetin säännöllisen harrastamisen jokunen vuosi sitten ja viimeisin kokemus taitaa olla kolme vuotta sitten Islannnissa. Aina välillä suunnittelen paluuta, mutta aika ja raha tulee esteeksi. Omasta hevosesta en niinkään enää haaveile, koska minulla on aika hyvä käsitys, mihin siinä sitoutuu.

Lähes kuollut – En kyllä ole. En ole koskaa loukkaantunut vakavasti, enkä oikein sairastellutkaan. Ja tästä olen kyllä äärimmäisen kiitollinen.

Ollut sairaalassa – En ole.

Suosikkihedelmä – Syön aika vähän hedelmiä, olen enemmän marjanaisia, mutta jos joku maku pitää nimetä, niin lime ja greippi. Jälkimmäisiä toki syönkin silloin tällöin. Niiden käyttöliittymä on vaan aika surkea, vähän niin kuin granaattiomenankin, joka myös on aika hyvää. Ja hei mango, valmiina soseena mielellään.

Aamu vai ilta – Ilta varmaan. Aamuissa on kivaa kahvi.

Lempiväri – Tumman harmaa, musta ja navy. Kuten huomaatte, olen varsinainen väri-iloittelija. Sama skaala menee pukeutumiseen ja sisustamiseen. Paitsi sisutamisessa navyn korvaa valkoinen.

Viimeisin puhelu – Duunikaveri. En juurikaan puhu puhelimessa, jos ei ole pakko. En vaan jaksa. Mutta jos on asiaa, niin preferoin kuitenkin puhelua viestien sijaan.

Viimeisin viesti – Avomieheltä, sovittiin huomiset lounastreffit Treffipubin The Burgeriperjantaille. En ole myöskään oikein jaksa chattailla. Viesti laitetaan kun on asiaa, turhia en jaksa naputella.

Kahvi vai tee – No kahvi. Tummaa, todella vahvaa ja todella paljon. Ja kauramaitoa.

Kissa vai koira – Koira. Vaikka tykkään kyllä kissoistakin, niin kuin kaikista eläimistä. Olen vaan kissoille semisti allerginen, joten se ei ole sen takia koskaan omaksi lemmikiksi valikoitunut. En tiedä vaikuttaako tuo allergia vai mikä, mutta olen jostain syystä kissojen suosikki. Niille tulee pakottava tarve päästä syliin ja viereen nukkumaan.

Paras vuodenaika – Sanon että kaikki. Paitsi se pätkä keväästä, kun joka paikka on likainen ja ilma on sakeana siitepölyä. Talvella pääsee mäkeen, syksy on vaan niin järjettömän kaunis ja silloin on parhaat vaatteet ja no kesä, kukapa nyt ei kesästä pitäisi.

Elämäni aakkoset

A – Alpit. Henkinen kotini, jonne on päästävä kerran vuodessa tai käyn vaaralliseksi ympäristölleni. Kaksi viikkoa hiihtoa ja aurinkoa (sekä Aperol Sprizeria ja halpaa viiniä). Voiko ihminen enää muuta vaatia. En ainakaan äkkiseltään keksi.

B – Burpees, kyllä kiitos. Let the bodies hit the floor. Kiinteä osa elämääni, pidin tai en.

C – CrossFit, laji joka tuli ja vei mennessään. Vaikka olen huono ja välillä (eli aika usein) itkettää ja suututtaa, kun ei osaa ja ei pysty, palaan silti ilta toisensa jälkeen paikalle, koska vaan niin siistii <3.

D – Don Huonot. Ei tarvitse perustella.

IMG_3537 (1)

E – Elämä, tässä ja nyt uskon. Ei sitku, ei huomenna.

F – Fisher. Suksimerkkini. Oikein mukava. Fiilistakuu ja niin pois päin.

G – Golf. Kiva laji, tosin niin aikasyöppö, jotta jäänyt vähän taka-alalle. Pitäisi käydä enemmän. Ja hei tietty; Guns n’ Roses, elämäni bändi.

H – Heppa. Olen ratsastanut 3/4 elämästäni ja harrastaisin lajia edelleen jos olisi aikaa ja rahaa.

I – Islanti. Vaikuttava paikka. Tulen varmasti palaamaan joku päivä.

J – Jackrussellinterrieri. Maailman paras koirarotu. Kun on kaksi himassa, ei ole tylsää.

K – Koirat. Omat etenkin. Ja Kirjat, niiden ei tarvitse olla omia.

L – Lidl. Ainoa oikea ruokakauppa, todellinen helmi. Tulen palaamaan tähän, useasti.

M – Matkustelu. Do I say more. Kaikki rahat, kaikki lomat. Intohimo.

N – New York New York. Henkinen kotini Alppien lisäksi. Tänne on päästävä mielellään vähintään kerran vuodessa.

O – Olut. Maistuu viinin ohella. Mieluiten pienpanimosta. Mutta käy myös vähän isommastikin, ei niin tarkkaa. Parhaimmillaan hiihtopäivän jälkeen terassilla alppimaisemissa. Tai edes kylmänä, missä vaan. Tai no kunhan on kaljaa.

P – Purjehdus. Ainoa oikea tapa liikkua merellä. Vanha harrastus jonka pariin kaipaan säännöllisesti.

Q – Quality. Panostan mieluummin laatuun kuin määrän. Jos ei rahat riitä, olen mieluummin ilman, kuin valitsen ihan hyvän. Tämän oppiminen otti aikansa, mutta luulen, jotta alan olla aika hyvä.

R – Rock. Mieluiten kovaa ja livenä.

S – Salli aka Salama McQueen. Toinen koiristani. Humoristi vailla vertaa.

T – Tavastia. Paras keikkapaikka, aina.

U – Ulkoilu. Maalla ja merellä. Jalan ja polkien. Kaikki käy. Mielellään vuorilla, jos saa valita.

V – Viini. Kuplilla tai ilman. Punaista, valkoista, roseeta, ei ole niin tarkkaa, kunhan on kuivaa, tai edes suht. Ruuan kanssa tai ilman ruokaa. Mieluiten seurassa, mutta menee myös yksin.

W – Wanderlust.

X – X2U parhaat treenitrikoot ikinä. Varsinkin jos himassa on koiria tahi muita karvaa laskevia otuksia. Ei tartu karvat ja kestää pesua.

Y – Yö (siis se bändi). Suuremman toivottomuuden ja myötähäpeän tunteen aiheuttaa ainoastaan Lauri Tähkä.

Z – Zero. Ainoa limu jota juon ja sitäkin nykyään onneksi harvoin. Mutta ah, niin hyvää jäillä ja limellä.

Å – Åland. Hieno paikka, jonne pitäisi taas vuosien jälkeen lähteä käymään.

Ä – Äksön. Sitä on hyvä olla aina silloin tällöin. Pitää virkeänä. Ja elossa.

Ö – Ökyily. Autot, veneet mitä näitä nyt on. Ei kiinnosta. Ei nappaa.