Kolmekymmentä kysymystä

Blogeissa on kiertänyt pitkähkö kysymyslistaus ja koska näitä on aina hauska lukea, päätin osallistua itsekin.
 
Avioliittoja – Ei ole, enkä usko että tuleekaan. Ajatus häistä kammoksuttaa ja enkä muutenkaan ole oikein naimisiin hinkuvaa tyyppiä. Ainoaksi järkeväksi syyksi avioliitolle näen yhteisen omaisuuden, niin kauan kun avoliitolla tai testamentilla ei saa samanlaisia oikeuksia. Mutta silloinkin ehdottamasti safkiksella maistraattiin ja sillä selvä.
 
Kihloissa – Nolla näitäkin. Tällekään en oikein näe tarvetta.
 
Lapsia – Nollalinjalla mennään. En ole koskaan halunnut lapsia ja nyt alkaa jo ikääkin olla sen verran, että aika on asian korjannut. En ole muutenkaan kovin viehättynyt ihmislapsista, toisin kuin eläin sellaisista. 
 
Lemmikkejä – Grand Old Mama ja hänen tyttärensä eli kaksi Jackrussell -merkkistä koiraa. On ollut vauhtia ja vaarallisia tilanteita heidän kanssaan viimeiset 12 vuotta. Mutta päivääkään en vaihtaisi.
 

 

Leikkauksia – Jos viisaudenhampaita ja paria luomen poistoa ei lasketa, niin nolla tässäkin.
 
Tatuointeja – No nyt saan sentään pisteen; kaksi löytyy. Lisääkin voisin ottaa, mutta en ole oikein saanut aikaiseksi vaan mennä. Ideoita uusiin olisi kyllä vaikka kuinka. Rahaa ei niinkään.
 
Lävistyksiä – Ainoastaan korvikset. Lasketaanko ne?
 
Muuttoja – Aika monta. Lapsuuden kodissa kuusi, joista kaksi myös paikkakunnan vaihtoja. Sen jälkeen, hetkinen, kymmenen kertaa. Eli kaiken kaikkiaan 16. Syitä on ollut eroista asunnon ostoon. Viimeisin aika tasan vuosi sitten ja toivon, että tässä saadaan nyt hetki olla. Mutta viimeisin muuttomatka oli ylivoimaisesti lyhin; alle kolme metriä.
 

 
Ottanut lopputilin – Jos kesäduunit lasketaan mukaan, niin neljä kertaa olen tainnut työpaikkaa vaihtaa. Eli aika vähän. Minulla on ollut onni saada liikkua organisaation sisällä eri tehtävistä toiseen ja kertaalleen tulla ostetuksi yrityskaupan myötä täysin uusin ympyröihin. 
 
Autosi – Kymmenen vuotta vanha VW Golf. Meillä tulee todella vähän ajoa, joten oman auton pitäminen on tavallaan tyhmää, halvemmaksi tulisi ajaa taksilla. Luopuminen tarkoittaisi kuitenkin sitä, että golfin pelaaminen pitäisi laittaa jäihin ja koirien kuskaaminen vaikeutuisi exponentiaalisesti, joten olemme ainakin toistaiseksi päätyneet siihen, että pidämme auton. Yhtään enempää siihen ei kyllä rahaa laiteta kiinni, vaikka välillä aina mieli uudempaa tekeekin. Ennemminkin olisin kiinnostunut jonkinmoisesta kimpparatkaisusta, mutta ainakaan toistaiseksi en ole kovin ketteriä vaihtoehtoja löytänyt.
 
Ollut saaressa – Aikaisemmassa elämässä purjehtijana todella paljon, nykyään harvemmin. Toki tuossa meidän vieressä on saari, jossa ulkoilutan koiria. Joten kaipa sekin lasketaan.
 

 
Ollut lentokoneessa – Rakastan matkustamista, joten kyllä, useasti. Olen siitä onnekas, jotta nukun käytännössä koko matkan. Esimerkiksi viime viikolla kun palasimme Jenkeistä taisin olla NYC-Tukholma välillä hereillä vajaan tunnin. 
 
Onko joku itkenyt vuoksesi – Uskoisin että kyllä.
 
Ollut rakastunut – Parhaillaan.
 
Ollut ambulanssissa – En. Enkä itseasiassa muista, olenko edes käynyt ambulanssissa. Varmaan en.
 
Luistellut – Kouluaikoina kyllä, mutta en sen jälkeen. Paitsi rullilla. Pitäisikin ehkä kokeilla, vieläkö onnistuu.
 
Surffannut – Kyllä, sekä purjeella että ilman. Jälkimmäinen on ehkä vaikeinta, mitä olen kokeillut. Olin jokunen vuosi sitten kolmen päivän kurssilla SFA:ssa ollessani ja kuvittelin naivisti sinne mennessäni, että tämän jälkeen osaan homman. No, opin hädin tuskin pomppaamaan laudalle seisomaan. Puolustuksekseni täytyy sanoa, että keli oli aloittelijalle vähän kova. Eiffel-day, kuten opettajamme ilmaisi.
 
Ollut risteilyllä – Joo, mutta ei ole minua varten nämä retket. Tallinna on ainoa paikka, johon tuo siirtymismuoto on järkevä, muualle menen muilla keinoin tai sitten pysyn himassa. Aina välillä kesäisin mietin, kun näen laivojen lähtevän, että olisipa kiva mennä. Mutta sitten kun joudun paikalle, olen valmis syöksymään mereen Kustaanmiekan kohdalla. Tosin olen kuullut, että Tukholmanristeilyt ovat nykyään tehneet jonkinmoisen profiilin noston ja laivat olisivat oikeasti ihan kivoja. En tiedä, uskallanko lähteä kokeilemaan. Helsinki-Tukholma väli on kuitenkin aika pitkä.
 
Ajanut moottoripyörällä – En, ei ole korttia. Kyydissä olen ollut. Ja mopolla olen ajanut, mutta sitä ei kai lasketa?
 
Ratsastanut hevosella – Voi kyllä! Veikkaisin, että on ollut vuosia, joilloin olen istunut enemmän hevosen selässä kuin seisonut omilla jaloillani. Lopetin säännöllisen harrastamisen jokunen vuosi sitten ja viimeisin kokemus taitaa olla kolme vuotta sitten Islannnissa. Aina välillä suunnittelen paluuta, mutta aika ja raha tulee esteeksi. Omasta hevosesta en niinkään enää haaveile, koska minulla on aika hyvä käsitys, mihin siinä sitoutuu.
 

 
Lähes kuollut –  En kyllä ole. En ole koskaa loukkaantunut vakavasti, enkä oikein sairastellutkaan. Ja tästä olen kyllä äärimmäisen kiitollinen.
 
Ollut sairaalassa – En ole.
 
Suosikkihedelmä – Syön aika vähän hedelmiä, olen enemmän marjanaisia, mutta jos joku maku pitää nimetä, niin lime ja greippi. Jälkimmäisiä toki syönkin silloin tällöin. Niiden käyttöliittymä on vaan aika surkea, vähän niin kuin granaattiomenankin, joka myös on aika hyvää. Ja hei mango, valmiina soseena mielellään.
 
Aamu vai ilta – Ilta varmaan. Aamuissa on kivaa kahvi. 
 

 
Lempiväri – Tumman harmaa, musta ja navy. Kuten huomaatte, olen varsinainen väri-iloittelija. Sama skaala menee pukeutumiseen ja sisustamiseen. Paitsi sisutamisessa navyn korvaa valkoinen.
 
Viimeisin puhelu – Duunikaveri. En juurikaan puhu puhelimessa, jos ei ole pakko. En vaan jaksa. Mutta jos on asiaa, niin preferoin kuitenkin puhelua viestien sijaan.
 
Viimeisin viesti – Avomieheltä, sovittiin huomiset lounastreffit Treffipubin The Burgeriperjantaille. En ole myöskään oikein jaksa chattailla. Viesti laitetaan kun on asiaa, turhia en jaksa naputella.
 
Kahvi vai tee – No kahvi. Tummaa, todella vahvaa ja todella paljon. Ja kauramaitoa. 
 
Kissa vai koira – Koira. Vaikka tykkään kyllä kissoistakin, niin kuin kaikista eläimistä. Olen vaan kissoille semisti allerginen, joten se ei ole sen takia koskaan omaksi lemmikiksi valikoitunut. En tiedä vaikuttaako tuo allergia vai mikä, mutta olen jostain syystä kissojen suosikki. Niille tulee pakottava tarve päästä syliin ja viereen nukkumaan.
 
Paras vuodenaika – Sanon että kaikki. Paitsi se pätkä keväästä, kun joka paikka on likainen ja ilma on sakeana siitepölyä. Talvella pääsee mäkeen, syksy on vaan niin järjettömän kaunis ja silloin on parhaat vaatteet  ja no kesä, kukapa nyt ei kesästä pitäisi.